Jorma Komulainen on ollut laatimassa 50 Käypä hoito -suositusta
Eläkkeelle jäävä päätoimittaja ihailee vapaaehtoisten asiantuntijoiden sitoutuneisuutta.
Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen on vaikuttunut siitä, miten sitoutuneita Käypä hoito -suosituksia laativat suomalaiset lääkärit ja muut asiantuntijat ovat työhönsä.
– He ottavat vakavasti sen, että suosituksilla pyritään ohjaamaan terveydenhuoltoa potilaan parasta tavoitellen, Komulainen sanoo.
Komulaisella on Käypä hoito -suositusten tekemisestä yli 20 vuoden työkokemus, ja hän on ollut mukana noin 50 suosituksen laatimisessa.
Vuonna 2003 Komulainen tuli Duodecimiin Käypä hoito -toimittajaksi. Päätoimittaja hän on ollut vuodesta 2011. Nyt edessä ovat eläkepäivät, joita hän siirtyy viettämään haikein mielin ja samalla helpottuneena.
– Aivan loistava tiimi jää jatkamaan työtä, hän sanoo.
Tekijät ovat vapaaehtoisia
Suositusten päätoimittaminen on ollut työtä, jossa on syntynyt vähitellen laaja ja asiantuntijapitoinen tuttavapiiri. Viime vuonna suosituksia oli laatimassa 460 asiantuntijaa. Yhteensä vuosien varrella mukana on ollut 1800 henkilöä.
– Olen saanut tehdä töitä mahtavan porukan kanssa, Komulainen iloitsee.
Duodecim tekee Käypä hoito -suosituksia yhteistyössä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Niinpä työryhmien jäsenet löytyvät usein erikoislääkäriyhdistysten kautta. Halukkaita on löytynyt varsin helposti, vaikka kyseessä on vapaaehtoistyö, josta ei makseta korvausta.
– Koko ajan on oltu huolissaan, että miten pitkään ihmiset haluavat olla mukana tekemässä Käypä hoito -suosituksia, mutta vielä pelko ei ole toteutunut, Komulainen kertoo.
On kuitenkin tärkeää miettiä jatkuvasti, miten työskentely säilytetään mielekkäänä.
Sidonnaisuudet käsitellään aina
Mitä Komulainen on vuosien varrella oppinut Käypä hoito -suositusten laatimisesta?
– Ne pitää tehdä huolellisesti. Suositusten pitää olla läpinäkyviä ja luotettavia.
Ei ole lainkaan samantekevää, millä tavalla ne laaditaan, hän sanoo.
Myös se on tullut päätoimittajalle selväksi, että suosituksilla on merkittävä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa ja sen sisällön ohjaamisessa.
Tärkeää on myös sidonnaisuuksien pohtiminen. Ilmoitettavia sidonnaisuuksia kertyy lääkäreille helposti. He kun usein toimivat paitsi julkisessa terveydenhuollossa, myös esimerkiksi kouluttajina, sekä asiantuntijoina lääke- ja laitekehityksessä.
Käypä hoito on julkaissut työryhmien jäsenten sidonnaisuudet jo vuodesta 2001. Niitä pohditaan jo työryhmiä kootessa. Ensimmäisessä kokouksessa kukin jäsen kertoo ne sidonnaisuutensa, jotka voivat liittyä käsiteltävään aiheeseen. Usein jäsen itse toteaa, että haluaa jäävätä itsensä jonkin aiheen tai osa-alueen käsittelystä.
Tuttu brändi
Käypä hoito -suositus on tuttu brändi niin lääkäreille kuin maallikoillekin. Vaikka kyseessä on Duodecimin rekisteröimä tuotemerkki, ihmisten puheissa Käypä hoito on melkein yleisnimi hoitosuositukselle.
Ensimmäisen Käypä hoito -suosituksen tekeminen alkoi vuonna 1994, ja se julkaistiin vuonna 1997. Nyt suosituksia on 103. Nykyisin useammin päivitetään vanhoja suosituksia kuin laaditaan kokonaan uusia. Siksi lukumäärä ei juuri kasva.
– Hoitosuositusten ylläpitäminen ajanmukaisina on vaativa tehtävä, Komulainen kertoo.
Kasvanut valtionapu toi helpotusta
Mielekkyyttä Komulaisen työhön on tuonut ajatus siitä, että Käypä hoito -suosituksia tekemällä on pystytty kehittämään suomalaisen terveydenhuollon laatua.
– Vaikka palvelujärjestelmä on ongelmissa, siellä tehdään asioita oikein ja siinä Käypä hoidolla on merkittävä rooli, hän näkee.
Vaikeinta päätoimittajan työssä on ollut kamppailu pienevien resurssien kanssa, jota on jatkunut vuodesta 2013 saakka. Nyt tähän on saatu helpotusta, kun tälle vuodelle valtionapua nostettiin.
– Tämä liittyy siihen, että halutaan kehittää terveydenhuollon vaikuttavaa toimintaa. Suositukset nähdään siihen yhtenä merkittävänä työvälineenä, Komulainen toteaa.
Mutta mikä on Komulaisen suosikki niistä Käypä hoito -suosituksista, joita hän on ollut laatimassa ja miksi?
– Vaikea kysymys, mutta valitsen glaukooman. Ensinnäkin vaikeaan aiheeseen liittyvät suositukset on siinä innovatiivisesti tiivistetty ja visualisoitu yhdeksään tauluun. Toiseksi suosituksen toinen päivitys, joka julkaistiin vuonna 2014, käynnisti osaltani yhteistyön arvostamani professori Anja Tuulosen kanssa.
