Jännitteet hyvinvointialueiden ja kuntien välillä vaikeuttavat yhteistyötä
Ongelmia on muun muassa yhteistyön avoimuudessa ja työnjaon selkeydessä.
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan havaitut jännitteet liittyvät valittuun reformi- ja rahoitusmalliin, hyvinvointialueiden rajoitettuun itsehallintoon ja tiukkaan valtionohjaukseen, kerrotaan valtioneuvoston tiedotteessa .
Lisäksi jännitteitä havaittiin liittyvän vallan- ja vastuunjakoon sekä yhteistyökäytäntöihin, päätöksentekokulttuuriin ja taloustilanteeseen.
Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa ja Tampereen yliopiston toteuttamaa Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen suhde, johtaminen ja ohjaus (HALKO) -hanketta .
Ongelmia nähdään esimerkiksi yhteistyön avoimuudessa ja vastavuoroisuudessa, työnjaon selkeydessä sekä hyvinvointialueiden ja kuntien keskenään ristiriitaisissa intresseissä.
Huomiota tulisi kiinnittää hyvinvointialueiden ja kuntien välisen luottamuksen sekä toimivien yhteistyösuhteiden rakentamiseen, vastuunjaon selkeyttämiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen. Tämä auttaisi osittain liennyttämään jännitteitä.
Osa jännitteistä liittyy reformimalliin
Tutkimuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yhteistyösuhteista ja niiden toimivuudesta. Osa jännitteistä liittyy valittuun reformimalliin: siihen, minkälainen järjestelmä uudistuksessa on luotu ja minkälaiset reunaehdot sitä määrittävät.
Jännitteitä luovat erityisesti hyvinvointialueiden rajoitettu itsehallinto, valtiorahoitteisuus ja tiukka valtionohjaus. Jännitteitä korostaa edelleen hyvinvointialueiden ja kuntien tiukka taloustilanne.
