Iso-Britannia kallistuu Suomen linjalle alaikäisten sukupuoliahdistuksen hoidossa
Laaja selvitys tyrmää valtaosan maailmalla käytössä olevista hoitosuosituksista.
Palkon suositus alaikäisten sukupuoliahdistuksen lääketieteellisistä hoidoista on saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta, kertoo nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala .
Ison-Britannian julkisesta terveydenhuollosta vastaavan NHS Englandin asettama selvitys perehtyi laajasti alaikäisten sukupuoliahdistukseen ja sen hoitoon. Nyt valmistunut Cass Review ehdottaa Isoon-Britanniaan hyvin pitkälti samanlaista hoitosuositusta kuin Suomessa.
Brittiselvityksessä arvioitiin yli 20 kansallista ja kansainvälistä hoitosuositusta. Näistä vain Suomen Palkon ja Ruotsin Socialstyrelsenin suositukset todettiin luotettaviksi ja näyttöön perustuviksi.
– On todella hienoa, että Palkon suositus nousi esille tässä. On saatu kansainvälinen arvio, jonka mukaan suositus on monia muita luotettavammin tehty, sanoo Kaltiala.
Kaltialan mukaan brittiselvitys on suurin aihepiiristä tähän asti tehty kriittinen arviointi. Sen valmistumista on seurattu maailmalla tiiviisti.
Suomi suunnannäyttäjänä
Palkon vuonna 2020 valmistuneen hoitosuosituksen mukaan alaikäisten sukupuoliahdistuksen ensilinjan hoito on psykososiaalinen interventio.
Sukupuoliominaisuuksia muokkaaviin fyysisiin hoitoihin suhtaudutaan konservatiivisesti, ja niiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi.
Selvityksen mukaan fyysisten hoitojen näyttöpohja oli huono, eikä suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ollut osoitettu toteen.
Suositus sai paljon kansainvälistä huomiota valmistuttuaan, kertoo Kaltiala. Se haastoi vallalla olleen Hollannin mallin, joka suhtautui myönteisesti fyysisten hoitojen aloittamiseen alaikäisillä.
– Palkon suositus oli ensimmäinen, joka käänsi kelkkaa nuoruusiän fyysisten hoitojen aloittamisen suhteen ja sanoi ääneen, että siinä pitää olla varovainen. Suomi on ollut tässä suunnannäyttäjänä.
Sittemmin myös muissa maissa on alettu tarkastella fyysisten hoitojen aloituksia ja lähetemäärien kasvua kriittisesti. Hollannin mallin perusteet on laajasti kyseenalaistettu.
– Ruotsi muutti vuonna 2022 suositustaan vahvasti samaan suuntaan kuin Palko. Myös Norjassa on nyt samaan suuntaan avauksia.
Nyt valmistuneessa brittisuosituksessa suhtautuminen ”blokkerihoitoon” eli puberteettikehityksen jarruttamiseen on vielä Suomea tiukempi; se on rajattu ainoastaan tieteelliseen tutkimuksen kontekstiin.
Kaltialan mukaan vastaavaa linjausta tulisi Suomessakin jatkossa miettiä.
Vahvasti politisoitunut aihe
Alaikäisten hakeutuminen sukupuoli-identiteettitutkimuksiin on kasvanut 2010-luvulla räjähdysmäisesti länsimaissa. Sukupuoliahdistusta kokevat nyt etenkin biologiset tytöt puberteetin alkamisen jälkeen.
Brittiselvityksen lopputulos herättää kysymyksiä maailmalla käytössä olevien suositusten laadusta. Sen mukaan valtaosa ei perustu asianmukaiseen näytön arviointiin, metodologiaan tai kysymyksen asetteluun.
Kaltialan mielestä tulos osoittaa, miten vahvasti politisoitunut aihepiiri on.
– Aktiivisen lobbauksen ja painostuksen takia tavanomainen lääketieteellinen kriittisyys ja näytön hankkiminen ovat jääneet joissain tilanteissa välistä.
Hänen mukaansa ei voida olettaa, että kaikki nuoret, jotka pohtivat sukupuoli-identiteettiään, tarvitsevat fyysisiä hoitoja – tai että ne olisivat turvallisia. Pikemminkin tulisi tarjota tukea identiteetin pohdintaan psykoterapeuttisessa työskentelyssä.
– Se on päässyt monissa paikoissa unohtumaan.
