Ikirouta sulaa, so what?

Arktisella alueella tapahtuu suuria ja nopeita muutoksia, jotka uhkaavat terveyttä. 

Uusimpien tutkimusten mukaan ilmasto muuttuu arktisella alueella neljä kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Kun ikirouta sulaa, maaperästä vapautuu metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Tämä kiihdyttää lämpenemistä.

Seuraukset ovat vakavia.

Niihin on perehtynyt Arja Rautio , toksikologiaan erikoistunut lääketieteen tohtori, joka on toiminut professorina Oulun yliopistossa sekä tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Arktisessa yliopistossa. Hän jäi eläkkeelle viime kesänä, mutta jatkaa monissa hankkeissa.

– Muutokset arktisella alueella ovat hirvittävän nopeita. Niillä on suuria vaikutuksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen. Tarvitaan jatkuvasti uutta tietoa, jotta voidaan kehittää ratkaisuja ongelmiin, Rautio toteaa.

Myrkyt ja mikrobit leviävät

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkitaan kansainvälisessä Nunataruyk-hankkeessa. Rautio johtaa siinä tutkimusryhmää, joka selvittää ikiroudan sulamisen aiheuttamia riskejä, kuten ympäristömyrkkyjen ja eläinvälitteisten tautien uhkaa sekä muutoksia vesi- ja ruokaturvallisuudessa.

Ikiroudan sulaminen voi sananmukaisesti kadottaa maan jalkojen alta. Teitä ja taloja romahtaa. Merenpinta nousee, rantaviivat ja veden virtaukset muuttuvat.

– Kriittisintä on puhtaan veden ja ruuan riittävyys, Rautio sanoo.

– Terveyshaittoja aiheuttavat muun muassa ympäristömyrkyt, kuten elohopea ja dioksiini. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon niitä on varastoitunut ikiroutaan.

Rautio on mukana useissa monivuotisissa hankkeissa, joissa tutkitaan ympäristökemikaalien vaikutuksia. Esimerkkeinä näistä ovat Parc, jossa kehitetään uusia välineitä kemikaalien riskiarviointiin ja EDCMET, jossa tutkitaan ihmisten ja eläinten hormonitoimintaa häiritseviä yhdisteitä.

– Osa kemikaaleista aiheuttaa merkittäviä haittoja vasta, kun pitoisuudet kertyvät ravintoketjujen huipulle. Kemikaalien määrä ihmisten ravinnossa on viime vuosina onneksi laskenut valistuksen ja ruokatottumusten muutosten myötä, Rautio kertoo.

Ongelmia koituu myös ikiroutaan haudatuista eläimistä. Roudan sulaessa ruumiit nousevat pintaan. Niistä voi levitä vaarallisia mikrobeja.

Esimerkkinä on Länsi-Siperiassa muutama vuosi sitten puhjennut pernaruttoepidemia, joka tappoi tuhansia poroja ja sairastutti ihmisiä.

– Raju helleaalto sulatti roudan ja paljasti pernaruttoon kuolleita eläimiä. Venäjällä kartoitettiin 70 riskialuetta, Rautio kertoo.

Mielenterveys on koetteilla

Ympäristön muutokset vaikuttavat myös arktisen alueen asukkaiden henkiseen hyvinvointiin. Mielenterveys on koetteilla, kun perinteiset yhteisöt, elinkeinot ja kulttuuri ovat katoamassa.

– Arktisella alueella mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Suurimpana aiheuttajana pidetään ylisukupolvista traumaa. On masennusta, alkoholismia ja väkivaltaa. Itsemurhat ovat paljon yleisempiä kuin muualla, Rautio toteaa.

Rautio johtaa myös tutkimushanketta, jossa etsitään keinoja poronhoitajien hyvinvoinnin tukemiseen. Saamelaisista, suomalaisista ja kanadalaisista tutkijoista koostuva työryhmä sai 100 000 euron apurahan Suomen Kulttuurirahastolta.

– Moni poronhoitaja miettii, voiko jatkaa. Koko elämäntapa on vaakalaudalla, Rautio sanoo.

Yhteistyötä yli rajojen

Arktisen terveyden tutkimuksessa tehdään yhteistyötä paitsi maiden myös tieteenalojen kesken.

– Esimerkiksi Nunataryuk-hankkeessa on mukana muun muassa antropologeja, taloustieteilijöitä ja luonnontieteilijöitä. Monitieteellinen tutkimus antaa paljon mahdollisuuksia, Rautio kehuu.

Tutkimusmenetelmiä on runsaasti. Esimerkiksi antropologit käyttävät laadullisia tutkimusmenetelmiä, ja haastattelujen yhteydessä saadaan tietoa terveyteen liittyvistä asioista uudesta näkökulmasta.

– Tutkijoilta tarvitaan joustavaa mieltä ja poistumista omalta mukavuusalueelta. Täytyy oppia antamaan tilaa myös toisten alojen asiantuntijoille, Rautio sanoo.

Hänellä itsellään on yhä suuri palo tutkia arktista terveyttä. Suurin hanke, Nunataryuk, on päättymässä, mutta sille tulee jatkoa. Tammikuussa alkavassa Illuq-hankkeessa näkökulmana on One Health.

Arja Rautio on toiminut arktisen tutkimuksen professorina Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä kansainvälisen Arktisen yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina.