”Hyvinvointialueuudistusta tulee arvioida tosiasioiden pohjalta”
Pohjois-Pohjanmaalla katsotaan, etteivät hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ja rahoitus vastaa toisiaan.
"Kustannuksia on siirtynyt hyvinvointialueille enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina", kuvaavat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat tiedotteessa .
Heidän mukaansa hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.
Rahoituksen perusperiaate ei myöskään ottanut huomioon esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.
Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa kuntapohjaisessa järjestelmässä.
Hallinnon kustannukset eivät kasvaneet
Tiedotteessa todetaan, että Pohteessa on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja kevennetty hallintoa.
Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyillä noin 175 henkilötyövuotta.
Pohde on taittanut kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa.
Taloudelliset vaikutukset voimistuvat edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti.
Palveluja on uudistettu
Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kotiin annettaviin palveluihin on satsattu.
Digitaalinen sote-keskus palvelee jo lähes kaikkia alueen asukkaita.
