Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lakimuutoksia
Johtajat kaipaavat lisää keskustelua julkisilla varoilla tuotettavista palveluista.
Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, sanovat hyvinvointialuejohtajat yhteisessä kannanotossa hallituksen kehysriihen päätöksiin.
Esimerkiksi henkilöstömitoituksen helpottaminen parantaa heidän mukaansa palvelujen järjestämisen edellytyksiä.
Sen sijaan lisäsäästövaatimukset ovat alueille kova isku. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028. Alueilla muodostuu alijäämää jo tällä hetkellä.
Rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen, johtajat muistuttavat.
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuu on kevenemässä kehysriihen päätösten myötä.
– Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista, johtajat sanovat kannanotossa .
Tiistaina julkistetuissa kehysriihen päätöksissä on mukana ehdotus julkisten palvelujen rajauksista. Esimerkkinä mainitaan estetiikkaa lähenevä plastiikkakirurgia ja sterilisaatiot. Hyvinvointialuejohtajien mukaan rajaukset ovat pienimuotoisia, ja olisivat muutenkin toteutettavissa jonoon asettamisella.
– Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan, kannanotossa sanotaan.
Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lakimuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa.
