Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen: Sotealueiden tulos mahdollista saada tasapainoon lähivuosina
Lääkäriliiton järjestämässä tilaisuudessa Porin SuomiAreenalla pohdittiin, miten soten alijäämästä päästään eroon.
Hyvinvointialueet tekivät 1,35 miljardia euroa alijäämää vuonna 2023. Tälle vuodelle ennustetaan lähes 1,2 miljardin lisäalijäämää. Alijäämä tulee kattaa kolmen vuoden kuluessa, mutta miten se tehdään?
Lääkäriliiton järjestämässä SuomiAreenan tilaisuudessa tiistaina asiaa pohtivat sote-rahoitusmalliin perehtynyt Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue OmaHämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen .
Naukkarinen näkee mahdollisena, että hyvinvointialueet saavat tuloslaskelmansa tasapainoon jo vuosien 2025–2026 aikana. Tämä vaatisi kuitenkin sitä, että valtio tulisi vastaan siihenastisen alijäämän kattamisessa. Hänen mielestään on ymmärrettävää, että valtio haluaa näyttöä siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus menee oikeaan suuntaan.
Nykytilanteessa Naukkarinen näkee hyvinvointialueiden rahoitusvajeen ongelmat käytännön tasolla haastaviksi. Hän pitää kannustimien viemistä kentälle nyt todella vaikeana. Hänen mukaansa aluevaltuustolle on vaikea perustella miksi yöpäivystyksen tai sairaalan lakkauttaminen toisella alueella johtaa rahoituksen pienenemiseen omalla alueella.
– Kaikki, jotka ovat yrittäneet leikata sotesta, tietävät, miten vaikeaa se on, hän sanoo.
Paikallisia palveluita kehitettävä
Naukkarinen ehdottaa, että 5-10 prosenttia rahoituksesta irrotetaan ja mietitään syvällisesti uudelleen siten että se kohdentuu paremmin ja kannustavammin. Hän muistuttaa, että soten resurssipula ei ole uusi, vaan noin 20 vuotta vanha asia.
– Systeemi on viallinen, mutta sen voikorjata. Tarvitaan alijäämäratkaisu seuraavalle kolmelle vuodelle.
Teemu Malmin mukaan soten rahoitusmalli ei ole valmis, mutta kehitystyötä on tehty. Tällä hetkellä tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Hän näkee positiivisena sen, että rahoitusvaje on ajanut alueet kehittämään toimintaansa. Se puolestaan voi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että kustannuspaineet helpottavat.
Malmi näkee ongelmana sen, jaetaanko rahoitusta oikeudenmukaisesti ja kannustaako se kehittämään toimintaa säästeliäästi. Yksi keino ratkaista kannustinongelma voisi olla maakuntavero. Ristiriitaa tämänhetkisessä tilanteessa aiheuttaa se, että paikallispoliitikot hallinnoivat sotea ja valtio on rahakirstun vartija.
Henkilöstöstä säästäminen ei kannata
Lääkäriliiton tilaisuuden puheenvuoroissa kävi ilmi, että alueilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa. Jos hyvinvointialueiden itsehallintoa ei lisätä, ei sen toimijoilla ole motivaatiota alueiden kehittämiseen.
Keskusteluissa tuli esiin, että hyvinvointialueiden rahoitusongelma ei ratkea ainakaan henkilöstöstä säästämällä. Salissa käytettiin ilmaisuja kriisi päällä ja toivottomuus kuvaamaan sote-henkilöstön nykytilannetta.
Naukkarinen korostaa, että tuotantokeskeisen ajattelun sijaan kelkka pitäisi kääntää henkilökeskeiseen ajatteluun. Hänen mielestään sosiaalitoimen osuutta pitäisi myös nostaa selkeämmin esille hyvinvointialueilla.
Tilaisuuden puheenvuoroissa kävi ilmi, että kannustavuutta saadaan satsaamalla nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Silloin myös hyvinvointialue voisi toimia pienemmällä rahalla. Ongelmana on, että nykyinen malli toimii niin, että onnistumien johtaa ulkoisen rahoituksen pienentämiseen.
Juttua on oikaistu 26.6. klo 11.20, muutettu: Hyvinvointialueet tekivät 1,35 miljardia euroa alijäämää.
Juttua on täsmennetty 26.6. klo 11.40, muutettu lausetta: Hyvinvointialueet saavat tuloslaskelmansa tasapainoon jo vuosien 2025–2026 aikana.
