Hyvinvointialueiden on syytä sujuvoittaa päätöksentekoa
Sitran tuore selvitys tarjoaa keinoja.
Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja. Päätöksentekoa tukisi myös asukkaiden osallistumisen lisääminen.
Tulokset ilmenevät selvityksestä, jonka teettivät Sitra ja hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaava valtiovarainministeriö. Työn toteutti Nordic Healthcare Group (NHG).
Selvitys osoitti, että toimielimien määrä vaihtelee suuresti hyvinvointialueilla. Keskimäärin alueilla on 15 toimielintä.
– Monella hyvinvointialueella toimielinrakennetta voidaan keventää. Selvityksen mukaan päätöksenteko koetaan toimivimmaksi alueilla, joilla toimielimiä on alle 15. Hyvinvointialueiden tulisi varmistaa, että jokaisella elimellä on selkeä rooli ja vastuu päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa, sanoi projektipäällikkö Antti Rissanen NHG:stä infotilaisuudessa 26. helmikuuta.
Selvityksen mukaan toimivan päätöksenteon taustalla on onnistunut kaksoisjohtajuus, joka yhdistää poliittisen johdon strategisen vastuun ja viranhaltijoiden operatiivisen vastuun.
Aluehallituksen puheenjohtajalla on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi poliitikkojen yhteistyö johtavan viranhaltijan kanssa muodostuu.
Asukkaiden ääni paremmin kuuluviin
Kansalaiset haluavat vaikuttaa terveyspalveluihin, mutta usko omiin mahdollisuuksiin on vähäistä.
Hyvinvointialueiden ensimmäisellä valtuustokaudella asukasosallistumisen kehittäminen on jäänyt muiden asioiden varjoon. Kuitenkin on tärkeää kuulla asukkaiden ääntä ja etsiä mahdollisimman laajasti hyväksyttyjä ratkaisuja.
– Luottamus demokraattiseen hallintomalliin on koetuksella aikana, jolloin sitä tarvittaisiin luomaan tasapainoa ja turvaa kriisien ja epävarmuuden keskelle. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä on kehitettävä rohkeasti, painotti Sitran Demokratiainnovaatiot-ohjelman johtaja Hannu-Pekka Ikäheimo .
Asukkaiden osallistumisen vahvistamiseen on kehitetty uusia ratkaisuja. Useat hyvinvointialueet ovat kokeilleet puntaroivia kansalaispaneeleja ja Polis-osallistumisalustaa Sitran rahoituksella.
– Näitä ratkaisuja on kokeiltu muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Osallistujat olivat useimmista käsitellyistä asioista yllättävänkin samanmielisiä. Pieni äänekkäiden joukko ei vääristänyt asukkaiden viestiä, kertoi Sitran asiantuntija Elina Eerola .
Demokratian kustannukset varsin pienet
Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten paljon hyvinvointialueet ovat käyttäneet demokratiakuluihin, kuten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin sekä puolueiden ryhmärahoihin.
Tulosten mukaan alueiden talousvaikeudet eivät ratkea demokratiakuluista säästämällä. Alueet käyttivät niihin keskimäärin 9,5 euroa asukasta kohden tammikuun 2023 alun ja kesäkuun 2024 lopun välisenä aikana. Määrä vastasi noin 0,18 prosenttia hyvinvointialueiden toimintakuluista samalla ajanjaksolla.
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien. Enemmistö alueista pohtii parhaillaan päätöksenteon ja toimielinrakenteen uudistamista. Tänä keväänä pidetään myös aluevaalit, joissa alueille valitaan uudet luottamushenkilöt.
Mitä toimielimiä hyvinvointialueilla on?
Hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta.
Aluevaltuusto voi asettaa:
1) aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä;
2) johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten;
3) jaostoja aluehallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan.
Aluehallitus ja aluevaltuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten.
Lähde: finlex.fi
