Hyvinvointialueiden johtajat: Palvelut eivät ole kriisissä
Yhteisessä ulostulossa vakuutetaan, että vaikka keskustelu taloudesta käy kiivaana, palvelut toimivat.
Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä, sanovat hyvinvointialueiden johtajat yhteisessä tiedotteessaan .
Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, palvelut toimivat vahvasti, eikä suomalaisten tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, hyvinvointialuejohtajat vakuuttavat.
Viime viikkojen keskustelun keskiössä on ollut alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat kuitenkin korostavat, että palveluista ei asukkaiden eikä alueiden henkilöstön tarvitse kantaa huolta.
– Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn tiedotteessa.
Palvelut jopa parantuneet
Vastoin yleistä käsitystä, monet palveluista ovat jopa paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta, tiedotteessa väitetään.
– Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa, sanoo Ilkka Luoma , Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja tiedotteessa.
Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.
Talous olisi haasteellista joka tapauksessa
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.
Hyvinvointialuejohtajat kertovat olevansa sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.
Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, johtajat korostavat.
Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.
