Hyvinvointialueet pinteessä
Asiantuntijat ovat arvioineet, mistä kaikesta kiikastaa.
Kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja kasvava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä vaikeuttavat palvelujen järjestämistä hyvinvointialueiden asukkaille, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiistaina julkaisemat asiantuntija-arviot .
Suurimmat haasteet liittyvät perus- ja erityistason lasten, nuorten ja perheiden sekä iäkkäiden palveluihin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat ovat jatkuneet koronapandemian jälkeenkin, ja korjaavien palvelujen tarve on suuri.
Ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve ja pula sote-henkilöstöstä lisäävät painetta uudistaa palvelujen rakenteita. Tulevina vuosina tarvetta on erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluille.
Hyvinvointialueiden vaikeutunut työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuudet vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla.
Palveluja pyritään monipuolistamaan lisäämällä liikkuvia palveluja ja laajentamalla sähköisten palvelujen käyttöä. Moniammatillista yhteistyötä pyritään vahvistamaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden auttamiseksi.
Sote-palvelujen uudistamista vauhdittaa hyvinvointialueiden heikko taloustilanne. Useilla hyvinvointialueilla on suunnitelmia keskittää toimintaa isompiin yksiköihin ja sovittaa perus- ja erityistason palvelut entistä paremmin yhteen.
Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 myönnetty rahoitus ei ole kattanut inflaation eikä valtakunnallisen työmarkkinaratkaisun aiheuttamia lisäkustannuksia. Merkittäviä ennakoimattomia lisäkustannuksia ovat aiheuttaneet ostopalvelujen lisääntyminen, hintojen korotukset sekä työvoimavuokrauksen yleistyminen.
THL:n alustavat tiedot osoittavat myös, että hyvinvointialueet kamppailevat lainsäädännön vaateiden kanssa. Velvoittavia säädöksiä on vuosien aikana laadittu siten, että se johtaa epätarkoituksenmukaiseen priorisointiin ja sitoo alueiden käsiä.
