Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista
Nuoret saavat nopeasti matalan kynnyksen apua, psykiatriset sairaalapaikat eivät ole enää vähentyneet, itsemurhat on saatu vähenemään hanketyöllä, eikä sairaus estä työllistymistä.
Yleensä otsikoihin nousevat huonot uutiset, mutta nyt kerrotaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden hyviä uutisia.
– Positiiviset uutiset aina unohtuvat, vaikka on meillä aika isojakin onnistumisia, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Yksi niistä on, että psykiatristen sairaalapaikkojen väheneminen on pysähtynyt siihen, missä oltiin vuoden 2021 tammikuussa. Tuolloin THL laski paikat ja niiden määrän havaittiin laskeneen jyrkästi.
– Asiaan kiinnitettiin huomiota, ja kun paikat laskettiin uudelleen vuoden 2023 lopussa, havaittiin laskun pysähtyneen. Se on aivan loistava uutinen, Linnaranta sanoo.
Usea hyvinvointialue on lisännyt nuorten psykiatrisia osastopaikkoja, joille on ollut erityisen suuri tarve.
Avohoito on kehittynyt
Samalla kehitystä on tapahtunut myös avohoidossa.
– On tehty toimia, jotka korvaavat akuutissa tilanteessa sairaalapaikkoja, ja kehitetty toimintamalleja, jotka ovat lyhentäneet pitkäaikaisten paikkojen tarvetta.
Kyselyn vastaajilta kysyttiin, kokevatko he psykiatristen sairaalapaikkojen määrän olevan riittävä omalla alueellaan. Tulokset olivat kiinnostavia.
– Ei enää olekaan niin, että jos paikkojen määrä on pieni suhteessa väestöön, niiden ei koeta riittävän ja jos suuri, ne riittävät. Nähtiin, että alueilla, joilla paikat riittävät, on aktiivisesti ja innovatiivisesti kehitetty avohoitoa, Linnaranta sanoo.
– Tärkein havainto on, että on mahdollista tehdä aktiivisesti asioita, joilla akuuttivalmius paranee.
Ratkaisut eivät välttämättä maksa mitään. Hoidon jatkuvuutta on parannettu esimerkiksi niin, että avohoidon lääkäri huolehtii lääkityksestä myös sairaalajakson aikana. Samalla varmistetaan terapian jatkuvuus.
Kuraattori auttaa heti
Tuhansia ammattilaisia, esimerkiksi kuraattoreita ja terveydenhoitajia, on koulutettu vastaamaan etenkin nuorten avuntarpeeseen. Koulutuksia on annettu esimerkiksi vuorovaikutusohjannassa, interpersonaalisessa terapiassa, Cool Kids -menetelmässä ja kognitiivisessa lyhytterapiassa.
Opiskeluhuolto on myös onnistunut lisäämään niiden käyntien määrää, joilla autetaan nuoria.
– Idea on, että kun nuori menee juttelemaan kuraattorille ja kertoo ahdistuksesta, hän saa heti, ilman lääkärin tai psykiatrian alan ammattilaisen arviota, 6–10 kerran mittaisen hoitojakson. Sen antaa sama ihminen, jolle nuori on kertonut ongelmasta. Tämä on ihanteellinen tilanne, Linnaranta sanoo.
Tulokset ovat hyviä. Hyvinvointialueilla on seurattu vaikutusta ja vain kuusi prosenttia hoitojakson käyneistä nuorista on tarvinnut lähetteen erikoissairaanhoitoon.
– Osuus on tosi pieni. Erikoissairaanhoidon tarvetta on aidosti onnistuttu vähentämään.
Kritiikkiä on esitetty siitä, voiko ilman psykiatrian alan koulutusta antaa turvallisesti tällaista apua. Merkkejä haitoista ei Linnarannan mukaan ole havaittu.
– Työntekijät kokevat tämän lisänneen työhyvinvointia ja julkisen sektorin pitokykyä. He pystyvät nyt eri tavalla auttamaan nuoria.
Juuri hyväksytyllä ja toukokuussa voimaan tulevalla lasten ja nuorten terapiatakuulailla halutaan varmistaa, että tämä osaaminen jää käyttöön. Hyvinvointialueille kohdennetaan 34 miljoonaa euroa vuodessa lisäkoulutuksiin ja osaamisen ylläpitämiseen.
Hankkeet saivat itsemurhat vähenemään
Ilon aihe on, että vuonna 2020 aloittaneissa itsemurhien ehkäisyhankkeissa Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Lapissa ja Satakunnassa on saatu hyviä tuloksia.
– Mukaan valittiin alueita, joissa itsemurhien vähenemistä ei ollut tapahtunut niin paljon kuin muualla. Tilastoista nähdään, että jokaisella alueella itsemurhat vähenivät hankkeen aikana.
Hankkeissa kerrottiin avun saamisen mahdollisuuksista esimerkiksi somevideoiden avulla. Toimenpiteet lähtivät liikkeelle alueiden omien palveluiden kipukohdista.
– Kansallisella tasolta ei olisi edes osattu keksiä niitä asioita, jotka olivat paikallisesti tehokkaimpia.
Sairaudesta huolimatta töihin
Huikeaa on Linnarannan mukaan sekin, että skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia on tuettu työllistymään vapaille työmarkkinoille.
Yli puolet IPS-mallin mukaiseen työllistymisen tuen hankkeeseen osallistuneista henkilöistä työllistyi vapaille työmarkkinoille osa-aikaisesti tai täysipäiväisesti.
– Tässä pidetään huoli hyvästä psykiatrisesta hoidosta, mutta lähdetään saman tien ennakkoluulottomasti hakemaan työpaikkaa ammattilaisen kanssa. Työ tuo päivärytmiä ja merkitystä elämään, se on osa hoitoa ja kuntoutumista, Linnaranta sanoo.
Tulokset ovat niin hyviä, että toimintaa aiotaan nyt laajentaa.
