Hyvät palvelut auttavat ehkäisemään eläköitymistä masennuksen vuoksi
Tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennainen, kun halutaan ehkäistä eläköitymistä masennuksen takia.
Suomalainen rekisteritutkimus osoittaa taajaan asutuissa kunnissa yhteyden, joka monipuolisilla mielenterveyspalveluilla on eläköitymisen vähenemissä (Karolaakso T ym. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 28.4.2023).
Lisäksi tutkijat havaitsivat yhteyden palveluiden henkilötyövuosien ja eläköitymisen välillä. Monipuolisuuden ohella riittävä henkilöstömitoitus on tärkeää tarjottaessa eläköitymistä ehkäiseviä palveluita.
Tutkimus tarkasteli vuosina 2010–2015 mielialahäiriöiden vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Siinä selvitettiin julkisten mielenterveyspalveluiden yhteyttä eläköitymiseen seitsemän sairaanhoitopiirin alueella 104 kunnassa. Tutkimus huomioi myös kuntien erilaisuuden ja selvitti erikseen palveluiden yhteyttä eläköitymiseen kaupungeissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla.
– Masennusperusteiseen eläköitymiseen vaikuttaa työelämän ja häiriön vakavuuden lisäksi palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta. Tutkimuksessamme todettiin, että erityisesti kaupungeissa palveluiden monipuolisuus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Palveluiden laajempi kirjo pystyy paremmin vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin, kertoo väitöskirjatutkija, erikoispsykologi Tino Karolaakso tiedotteessa.
Hän pitää mielenkiintoisena, ettei tutkimus havainnut maaseutumaisissa kunnissa yhteyttä eläköitymisen ja palvelujärjestelmän välillä. Syinä voivat olla esimerkiksi pidemmät matkat palveluihin ja erilainen elinkeinorakenne.
Maaseudun väestön palveluissa havaittiin keskimäärin yhtä paljon henkilötyövuosia väkilukua kohden, mutta pienempi kirjo erilaisia palveluita. Tutkijat korostavatkin toimia, joilla voidaan vastata maaseudun väestön tarpeisiin ja jotka ehkäisevät eläköitymistä masennuksen vuoksi.
Palvelujen pohjana tieto
– Mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys kiinnostaa julkisessa keskustelussa yhä enemmän. Keskustelulla on merkitystä niin tutkimuksen, palveluiden kehittämisen kuin inhimillisen ymmärryksen näkökulmista, sanoo tutkimuksen julkaisseen RETIRE-tutkimushankkeen johtava tutkija, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
Hän toteaa, että palveluiden järjestämisen merkityksestä saatiin uutta tietoa. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää, kun ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan ja hoidetaan.
Karolaakson mukaan tutkimus vahvistaa käsitystä, että hyvinvointialueiden kannattaa suunnitella palveluitaan monipuolisena kokonaisuutena, jotta ihmiset saavat tarpeitaan vastaavia palveluita. Kehitystyötä on järkevää tehdä kansallisessa yhteistyössä etsimällä yhdessä parhaimmat käytännöt. Palveluiden tulee silti aina vastata alueen väestön tarpeita.
