Hus varautuu uhkiin
Potilaat, laitteet ja lääkkeet voidaan pakata autoihin ja juniin hoitohenkilökunnan kanssa.
– Kyllä näitä uhkia on mietitty ja mietitään parhaillaan, toteaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi muuttuneessa maailman tilanteessa.
Ensisijaisesti Hus varautuu siihen, että sen palveluja tarvitaan. Hoitohenkilöstöä on reilut 20 000 ja tukihenkilöstö lisäksi. Henkilöstöresurssi ei kuitenkaan ole poikkeustilanteessa välttämättä kokonaan käytössä.
Jos jokin Husin kiinteistöistä ei ole käytössä syystä tai toisesta, pyritään sen toiminnat siirtämään johonkin toiseen alueen sairaalaan. Näitä on 24. Mikäli siirto alueen sisällä toiseen sairaalaan ei onnistu, voidaan potilaita tarvittaessa siirtää muualle Suomeen.
– Tätä on korona-aikana harjoiteltu. Potilaita on siirretty sinne, missä on ollut tilaa ja osaamista. Tarvittaessa hoitavat lääkärit ja hoitajat menevät perässä.
"Ei vara venettä kaada"
Hoitoon tarvitaan aina myös seinät, vesi ja sähkö. Suomessa telttaolosuhteet ovat realistiset noin kuuden kuukauden ajan.
Poikkeusoloissa kiireetön hoito tippuu ensimmäisenä pois rutiineista. Korona-aikana jouduttiin höllentämään hoitotakuuta, joka sekin on ollut hyvää harjoittelua valmissuunnitelmien mukaisia tilanteita varten.
Toimintaa pitää pystyä sopeuttamaan.
– Aika portaattomalla käsisäädöllä täytyy mennä ja muuttaa suunnitelmia päivissä tai jopa tunneissa. Harjoittelemme tätä paraikaa. Ei vara venettä kaada, Mäkijärvi muistuttaa.
Husin alueelle on keskitetty erikoisosaamista ja laitteita, joita ei muualla Suomessa ole.
– Tarvittaessa laitteet, hoitohenkilökunta ja lääkkeet pakataan junaan tai autoon, samaan suuntaan kuin potilaatkin ovat menossa.
Mikäli hoitoa ei pystyttäisi järjestämään kotimaassa, katseet suuntaavat etenkin Eurooppaan. Nyt ulkomailla erityishoitoa saa vuosittain muutama kymmen Husin alueen potilasta. Tämä on häviävän pieni osa 660000 vuosittaisesta potilaasta.
