Huoli makrolidiresistentin hinkuyskän leviämisestä Eurooppaan kasvaa
Tärkeintä on antaa hinkuyskärokotukset ajallaan, neuvoo Jussi Mertsola.
Hinkuyskään – jota tällä hetkellä esiintyy Suomessa tavallista enemmän – liittyy uusi huoli. Kiinassa jo viimeisen vuosikymmenen ajan levinnyttä makrolidiresistenttiä Bordetella pertussis -bakteeria on vastikään tavattu Ranskassa kymmenkunta tapausta.
Tämän takia kaikissa laboratorioissa, joissa testataan hinkuyskää, tulisikin käynnistää bakteerien herkkyysmääritykset, näkee professori Jussi Mertsola Turun yliopistosta.
– Vielä resistenttiä bakteeria ei ole löytynyt Suomesta, hän kertoo.
Kiinassa makrolidiresistentti bakteeri levisi muutamissa vuosissa ja aiheuttaa nyt valtaosan hinkuyskätapauksista.
Makrolidiantibioottia käytetään hinkuyskän hoitoon avohoidossa. Jos potilas on aikuinen tai isompi lapsi, bakteerin makrolidiresistenssillä ei ole suurta merkitystä, sillä tauti paranee itsestäänkin, mutta pikkuvauvojen kohdalla asia on huolestuttava.
– Ongelma on, että suun kautta otettavia lääkkeitä on aika vähän. Sairaalassa on kyllä suonensisäisesti annosteltavia lääkkeitä, joten paniikkiin ei ole syytä, Mertsola toteaa.
Usein oireeton
Hinkuyskää on tänä vuonna diagnosoitu Suomessa vajaat 1700 tapausta. Määrä on huomattavasti suurempi kuin viime vuosina, mutta samaa luokkaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.
Hinkuyskä on usein oireeton tai lieväoireinen, ja tutkimusten mukaan vain noin kymmenesosa tapauksista saadaan diagnosoitua. Tähän perustuen Mertsola arvioi, että todennäköisesti tapauksia on tänä vuonna ollut vajaat 17000.
PCR-testi, joka otetaan nenän limanäytteestä, on tullut laajempaan käyttöön viime vuosina, ja sillä vastaus saadaan muutamassa tunnissa. Tämä voi kasvattaa diagnoosimääriä.
– On hyvä, että hinkuyskää testataan enemmän. Näin osataan paremmin suojata vauvoja, Mertsola sanoo.
Kolmen kuukauden yskä
Hinkuyskä alkaa tyypillisesti nuhalla ja yskällä. Kuumetta ei yleensä ole. Noin viikon kuluessa yskä muuttuu puuskittaiseksi. Rajut puuskat saavat sairastuneen jopa oksentamaan limaa. Yskä kestää jopa kolme kuukautta. Suurin osa potilaista on teini-ikäisiä tai aikuisia. Heillä tautia ei yleensä tunnisteta ennen kuin se on kestänyt viikkoja. Silloin antibioottihoitoa on myöhäistä aloittaa.
Rokottamattomat alle kolmen kuukauden ikäiset vauvat sairastuvat vakavammin. Tauti on heille hengenvaarallinen.
– Sata vuotta sitten hinkuyskä oli suurimpia tappajia, mutta nykyisin onneksi vauvoilla hyvin harvinainen.
Tänä vuonna tauti on todettu 16:lla alle kolmen kuukauden ikäisellä.
Vauvoilla vointi menee muutamassa päivässä niin huonoksi, että he päätyvät sairaalaan. Mertsola kehottaa lähettämään etenkin alle kolmen kuukauden ikäisen sairaalaan päivystyksellisesti jo pelkän epäilyn takia. Kynnys on matala myös alle puolivuotiailla. Vauvoilla antibioottihoito pitää aloittaa jo epäilyn perusteella.
Mertsola varoittaa, että vauva saattaa vastaanotolla vaikuttaa hämäävän hyvävointiselta. Jos vanhempi kuitenkin kertoo, että vauva yskii puuskittain kasvot sinisinä, häntä on syytä uskoa.
Rokote odottaville äideille
Hinkuyskää ei saada juurittua kokonaan, sillä pitkäaikaisen suojan antavaa rokotetta ei ole.
Suomessa tilanne on parempi kuin muualla Euroopassa, sillä tehosterokotteita annetaan enemmän: paitsi vauvoilla ja pikkulapsille, myös teini-ikäisille ja armeijassa alokkaille. Maksuttoman rokotteen saa myös 25-vuotiaana.
Mertsolan mukaan tärkeintä on ottaa hinkuyskärokotteet ajallaan. Myös perheenperustamisiässä olevien nuorten aikuisten kannattaa muistaa asia.
Uutta on, että tällä hetkellä rokotetta tarjotaan myös raskaana oleville viikoilla 16–32.
– Vasta-aineet siirtyvät äidistä sikiöön, ja suojaavat vastasyntynyttä. Monissa huonomman epidemiatilanteen maissa näin on toimittu jo kymmenkunta vuotta, Mertsola kertoo.
Odottajien rokottamista tarkastellaan uudelleen tammikuun lopulla.
Kaikki ovat sairastaneet
Mertsolan mukaan olemme kaikki sairastaneet hinkuyskän useita kertoja. Usein se on lieväoireinen ja menee ohi tavallisena flunssana. Liki kaikki silti muistavat pitkän ja kovan yskän elämänsä varrelta.
– Kun verikokeista on katsottu, löytyykö merkkejä vasta-aineista, niin 5–6 prosentissa näytteistä on merkkejä siitä, että henkilö on hiljattain saanut tartunnan.
Tämä ylläpitää väestössä luontaista immuniteettia hinkuyskää vastaan. Koronarajoitusten takia hinkuyskänkin leviäminen liki pysähtyi, mutta nyt kun varotoimista on luovuttu, tautia esiintyy taas enemmän.
