"Huoli lasten ja nuorten terveydestä on akuutti"
Lapsiasiavaltuutettu esittää uusia yksiköitä vakavasti väkivaltaisille lapsille, Husista vahva kannatus.
Vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten tarpeisiin tulee kiireesti vastata perustamalla uusia hybridiyksiköitä koko Suomeen, peräänkuuluttaa lapsiasiavaltuutettu kannanotossaan.
Uusissa yksiköissä yhdistyisi lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian osaaminen.
Kannanotto on valmisteltu ennen Vantaan tiistaista kouluampumista, jossa kuoli yksi 12-vuotias lapsi ja kaksi samanikäistä loukkaantui vakavasti.
– En olisi toivonut, että avauksemme asettuu tällaiseen mielenmaisemaan. Se osoittaa, että huoli lasten ja nuorten terveydestä on hyvin akuutti ja ajankohtainen, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa torstaina.
Tilaisuudessa myös puhunut pääministeri Petteri Orpo totesi pitävänsä kannanottoa hybridiyksiköistä erittäin painavana. Sen tärkeyttä alleviivaavat Viertolan koulun traagiset tapahtumat.
Orpon mukaan kouluampuminen osoittaa, että olemme yhteiskuntana epäonnistuneet.
– Tällaista ei pitäisi tapahtua. ( - - ) Kenenkään ei pitäisi päätyä kouluampujaksi, ei varsinkaan nuoren tai lapsen.
Nykyiset keinot eivät riitä
Lapsiasiavaltuutetun kannanoton mukaan lasten erittäin vakava väkivaltainen ja itsetuhoinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt. Pieni joukko lapsista oireilee niin vakavasti, ettei heitä voi hoitaa kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa.
– Kyseessä on pieni, mutta hyvin haavoittuvassa asemassa oleva lapsiryhmä, jota nykyinen järjestelmä ei pysty riittävästi auttamaan. ( - - ) Heillä on vaihtuvia osastojaksoja ja sijaishuoltoa, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa pelkkä osastojakson pidentäminen ei riitä, vaan lapset tarvitsevat oman erillisen yksikön.
– Nämä lapset tarvitsevat pysyvyyttä ja vakautta sekä osaavia ja sitoutuneita ammattilaisia rinnalleen. Työntekijät puolestaan tarvitsevat rakenteita, jotka tukevat osaamista ja voimavaroja.
Hybridiyksiköt toimisivat hyvinvointialueiden alaisuudessa lastensuojelulaitoksina, joihin integroitaisiin lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelut sekä erityisopetus.
Yksiköiden perustaminen vaatii välittömiä toimia hyvinvointialueilta, kansallista ohjausta ja seurantaa sekä nopeita lainsäädännön muutoksia. Pekkarisen mukaan asia ei voi odottaa.
– Ilman apua oireet uhkaavat näitä lapsia itseään ja myös läheisten ja koulutovereiden turvallisuutta.
Ylilääkäri: "Joukko, jota ei haluta nähdä"
Lastenpsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Leena Repokari Husista sanoi puheenvuorossaan kannattavansa ehdotusta hybridiyksiköistä täysin.
– Allekirjoitan kaiken, mitä esityksessä on.
Hänen mukaansa vaikeasti väkivaltaisesti itseään tai muita kohtaan oireilevien lasten hoiva edellyttää integraatiota. Tällä hetkellä sitä ei riittävästi tapahdu ja pysyvät hoitosuhteet usein puuttuvat.
– Joukko lapsia, joista nyt puhutaan, on sellainen, jonka olemassaoloa ei haluta nähdä. Heidän kanssaan on vaikeaa tulla toimeen, he aiheuttavat hankaluuksia joka paikassa ja ovat usein kiertäneet monia eri laitoksia ja sairaaloita.
Vakavasti väkivaltaisesti oireilevan lapsiryhmän taustatekijät ovat monenlaisia. Käytöstä ei aiheuta mikään yksi psykiatrinen diagnoosi. Osalla ei ole diagnoosia lainkaan, huomauttaa Repokari.
– Tyypillisesti taustalla on jokin kehityksellinen häiriö ja paljon erilaista elämän epävakautta, mikä on vaikuttanut kasvuun.
Repokarin mielestä tärkeää olisi muistaa, että lapsi oireilee aina suhteessa ympäristöönsä. Siksi myös kuntoutuksen pitää tapahtua suhteessa toisiin ihmisiin. Turvallisen kasvuympäristön luominen on avainasemassa.
– Lapsi ei voi asua sairaalassa. Se on mahdoton ympäristö, koska ihmiset ja lapset ympärillä vaihtuvat.
Hän kuitenkin näkee, että yhteistyökumppaneina vaikeasti oireilevan lapsiryhmän hoidossa tulee olla nimenomaan yliopistosairaaloiden psykiatriset klinikat, ei esimerkiksi yksityiset palvelut.
Pitkä kehitystyö
Ehdotettujen hybridiyksiköiden perustaminen ei ole Repokarin mukaan helppoa tai tapahdu sormia napsauttamalla. Se tulee vaatimaan pitkän linjan kehitystyötä ja yhteistyötä monien ammattiryhmien välillä.
Myös ammattilaisilla lasten ja nuorten vaikeat asiat voivat mennä ihon alle.
– Henkilökunnalle tarvitaan erityistä työsuojelua, työnohjausta ja vahvaa tukea johdolta, Repokari peräänkuuluttaa.
Hän varoittaa, että mikäli vakavasti väkivaltaisesti oireilevat lapset eivät saa riittävää hoitoa, heitä uhkaa täydellinen syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Fokus lasten terveydessä
– Vuonna 2023 lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa keskityttiin terveyden kysymyksiin.
– Pitkällä aikavälillä lasten terveys on Suomessa merkittävästi kohentunut. Lapsilla on vähemmän vakavia sairauksia. Lievät sairaudet johtavat harvemmin vammoihin tai kuolemaan.
– Kielteistä kehitystä sen sijaan on tapahtunut elintavoissa ja mielenterveydessä. Esimerkiksi ahdistuneisuus, yksinäisyyden kokemukset, väkivallan uhka ja sen kokeminen ovat lisääntyneet. Lapset myös liikkuvat vähemmän ja syövät epäterveellisemmin.
– Näiden haasteiden parantamiseksi on tehtävä työtä.
– Vuosikertomus on toimialan raportti valtioneuvostolle, mutta se voi hyödyttää myös esimerkiksi lasten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita ja ammattilaisia.
