"Hoitamamme potilaat joutuvat nyt erityistarkastelun alle"
Kehysriihen kirjaus plastiikkakirurgiasta kuvastaa alasta vallitsevaa värittynyttä julkisuuskuvaa, sanoo Tuija Ylä-Kotola.
Kehysriihen kirjaus julkisen terveydenhuollon ”estetiikkaa lähenevästä plastiikkakirurgiasta” on herättänyt pöyristystä plastiikkakirurgien keskuudessa.
Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Ylä-Kotolan mielestä kirjaus kuvastaa sekä tietämättömyyttä että sitä, miten värittynyt erikoisalan julkisuuskuva on.
– Hallitus on antanut tällaisen lauselman julkisuuteen, vaikka termi ei tarkoita mitään. Jos he tarkoittivat esteettistä kirurgiaa, sitä ei tehdä julkisella puolella nytkään.
Husin tukielin- ja plastiikkakirurgian hallinnollisena ylilääkärinä työskentelevästä Ylä-Kotolasta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että oma erikoisala on joutunut suurennuslasin alle. Hän on pahoillaan myös potilaiden puolesta.
– Suomen lain mukaan kaikkia potilaita pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. Tämä ei vaikuta siltä, vaan meidän hoitamamme potilaat joutuvat nyt erityistarkastelun alle.
Julkisella sektorilla tehtävälle plastiikkakirurgialle on selvät kansallisesti sovitut kriteerit. Toimenpiteiden perusteena on aina sairauden hoito tai sairaudesta aiheutuneen terveydellisen haitan ja inhimillisen kärsimyksen vähentäminen.
– Myös me plastiikkakirurgit hoidamme sairaita potilaita. Elämänlaatua parantavaa kirurgiaa tehdään monella muullakin erikoisalalla.
Julkisuudessa vastalauseiden ryöppy
Kehysriihen linjauksen jälkeen media on nostanut vilkkaasti esiin potilaiden kertomuksia saamastaan plastiikkakirurgisesta hoidosta ja siitä, miten se on auttanut heitä. Toimenpiteet ovat olleet muun muassa rintojen pienennysleikkauksia ja rintasyövän jälkeisiä rinnan rekonstruktioita.
Kyseisiä toimenpiteitä ei tehdä nykyisinkään esteettisin perustein julkisessa terveydenhuollossa, vaan taustalla on aina sairaus tai toiminnallinen haitta.
Ylä-Kotolan mielestä on silti positiivista, että plastiikkakirurgiasta on virinnyt keskustelua ja potilaat ovat tuoneet ääntään esille.
– Potilastarinat toivottavasti lisäävät ymmärrystä erikoisalan monimuotoisuudesta. Voimakas julkinen reaktio voi myös vaikuttaa säästöpäätöksiin.
Plastiikkakirurgiyhdistys valmistelee kirjelmää sosiaali- ja terveysministeriöön, jossa tuodaan esille hallituksen käyttämän termin ongelmallisuus sekä ilmaistaan halu olla mukana mahdollisissa erikoisalaa koskevissa lainvalmisteluissa.
– Suomen terveydenhuoltolain mukaan sairauden hoito kuuluu kansalaisten oikeuksiin. Lääkärit ovat ainakin toistaiseksi voineet arvioida, mikä on vaikuttavaa sairauden hoitoa ja päättää hoidoista tämän mukaisesti, Ylä-Kotola summaa.
