Haetaanko ratkaisuja liian usein ADHD-lääkkeistä?
Lääkityksiä aloitetaan Suomessa erityisesti pienille pojille.
ADHD-lääkityksiä aloitetaan Suomessa erityisesti 6–8-vuotiaille esi- ja alakouluikäisille pojille. Pitkään jatkunut kasvutrendi pysähtyi viime vuonna, mutta lääkityksen aloitti edelleen 2,9 prosenttia ikäryhmän pojista.
Tuoreen tarkastelun mukaan ADHD-lääkityksen aloitti yhteensä 2 350 poikaa 6–8-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2024. Määrä oli 340 henkilöä pienempi kuin edellisvuonna. Vuonna 2017 lääkehoidon aloitti 1 315 poikaa.
– Tosiasia on, että ADHD:n diagnosointi ja lääkityksen aloitus painottuvat Suomessa hyvin korostuneesti herkässä kehitysvaiheessa oleviin pieniin poikiin, kertoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa .
Poikien ADHD-diagnoosien esiintyvyys vaihtelee huomattavasti hyvinvointialueiden välillä. Tämä näkyy myös pienten poikien ADHD-lääkitysten aloituksissa.
Vuonna 2023 ADHD-lääkityksen aloittaneiden 6–8-vuotiaiden poikien väestöosuus vaihteli 1,4 prosentin ja 5,9 prosentin välillä. Yleisintä lääkityksen aloittaminen oli Itä-Suomessa, vähäisintä Helsingissä ja Pohjanmaalla.
– Tuloksemme osoittavat, että lasten ADHD:n hoitokäytännöissä on huomattavia alueellisia eroja. ADHD-lääkehoidon aloituksen todennäköisyys näyttää riippuvan siitä, missä päin Suomea lapsi asuu, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä .
ADHD-lääkityksen aloittaminen pienille pojille on Suomessa selvästi yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Voimakkaasti kasvanut ADHD-lääkehoidon aloittavien poikien määrä herättää asiantuntijoissa huolta psykososiaalisten, lääkkeettömien tukitoimien asianmukaisesta saatavuudesta ja toteutumisesta osana ADHD:n monimuotoista hoitoa.
– Onko meille aikuisille muodostunut jo liian suuria odotuksia ADHD-lääkkeiden korjaavista vaikutuksista haavoittuvassa kehitysvaiheessa oleviin lapsiin, ja jäävätkö samanaikaisesti erilaisiin kasvuympäristöihin liittyvät toimenpiteet tekemättä, kysyy Vuori.
