Suomalainen väestön terveydenseuranta on yksi maailman pitkäaikaisemmista ja kattavimmista terveydenseurantajärjestelmistä.

Ensimmäinen Finriski-tutkimus toteutettiin vuonna 1972 Pohjos-Karjala-projektin perustutkimuksen nimellä. Pohjois-Karjala-projekti oli alkanut samana vuonna. Tämän jälkeen tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein. Aluksi tutkimusalue käsitti vain Itä-Suomen, silloiset Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänit. Myöhemmin tutkimusaluetta laajennettiin myös muualle Suomeen.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut suomalaisen väestön terveyden ja terveyteen vaikuttavien tekijöiden seuranta terveyspolitiikan ja päätöksenteon tueksi. Aluksi tutkimuksen painopiste oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seurannassa. Sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys ja niistä aiheutunut kuolleisuus oli 1960-luvun lopussa Suomessa korkeinta maailmassa.

Suurinta tautitaakka oli Itä-Suomessa, ja sydäninfarktikuolemat olivat yleisiä erityisesti työikäisillä miehillä. Myös sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät riskitekijät – tupakointi, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine – olivat alueen väestössä erittäin yleisiä.

Pohjois-Karjala projektin ja sitä seuranneiden kansallisten toimenpiteiden myötä riskitekijöiden taso väestössä kääntyi laskuun, ja sydän- ja verisuonitautisairastavuus alkoi vähentyä. Itäsuomalaisen työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on nykyisin vain yksi viidesosa 1970-luvun alun tasosta.

Terve Suomi -tutkimus jatkaa traditiota

Finriski-tutkimus on ollut yksi Suomen suurimmista. Tutkimukseen on osallistunut yli 75 000 suomalaista, joiden myöhempää terveyttä on seurattu kattavasti kansallisten rekisteritietojen avulla. Aineiston pojalta on julkaistu yli 1500 tieteellistä artikkelia. Finriski on ollut mukana myös monissa kansainvälisistä yhteistutkimuksissa.

Finriski-tutkimuksen viimeinen tiedonkeruu tehtiin vuonna 2012, mutta tutkittavien terveyden seuranta ja sen pohjalta tehtävä tutkimus jatkuvat edelleen.

Vuonna 2017 toteutettu FinTerveys-tutkimus jatkoi Finriskin tutkimusperinnettä. Tutkimustraditiota jatkaa juuri alkanut Terve Suomi -tutkimus. Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, kansansairauksien riskitekijöistä, terveystottumuksista, elämänlaadusta, osallisuudesta ja toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Suomalaisten terveyden seurantaa ja siihen liittyvää tieteellistä tutkimusta esitellään Finriski-tutkimuksen 50-vuotisjuhlaseminaarissa 12. lokakuuta.