Euroopassa on yhä enemmän hypervirulentteja K. pneumoniae -kantoja
ECDC:n mukaan riski hypervirulenttien ja karbapeneemeille resistenttien kantojen leviämiseen terveydenhuollossa on suuri.
Euroopassa on yhä enemmän K. pneumoniae -kantoja, jotka ovat sekä hypervirulentteja että laajasti antibiooteille resistenttejä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos .
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) on hiljattain päivittänyt riskinarviotaan hypervirulentista Klebsiella pneumoniae -bakteerista sekvenssityyppiä (ST) 23, jolla on lisäksi karbapenemaasigeeni. Sen genomisekvenssien määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2021 jälkeen. Lisäksi kannan karbapenemaasigeenien kirjo on laajentunut, ja se on aiheuttanut ryppäitä hoitolaitoksissa.
Erityistä huolta on aiheuttanut maailmanlaajuisesti levinnyt K. pneumoniae ST23-K1 linja, jota on tavattu Irlannissa, Ranskassa, Latviassa ja Liettuassa.
Euroopassa on havaittu myös toinen mahdollinen hypervirulentti linja, K. pneumoniae ST23-K57, jota on löydetty Suomestakin kaksi bakteerikantaa vuosilta 2019 ja 2021.
Aiemmin hypervirulentteja kantoja on tavattu lähinnä Aasiassa, jossa ne ovat aiheuttaneet tyypillisistä K. pneumoniae -infektioista poikkeavia taudinkuvia.
Henkeä uhkaavia infektioita nuorillakin
Hypervirulentin K. pneumoniae -kannan aiheuttamia henkeä uhkaavia infektioita, joissa on korkea kuolleisuus, tavataan toistuvasti myös nuorilla ja perusterveillä henkilöillä. Kun tähän lisätään karbapeneemiresistenssi, infektioiden hoitovaihtoehdot ovat hyvin rajalliset.
Hypervirulenttien kantojen aiheuttamien infektioiden yleisyydestä Euroopassa on vähän tietoa. ECDC:n mukaan riski hypervirulenttien ja karbapeneemeille resistenttien kantojen leviämiseen terveydenhuollossa on suuri.
Hypervirulenssin selvittäminen vaatii bakteerin kokogenomisekvensointia. Suomessa karbapenemaasia tuottavat K. pneumoniae -kannat lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Analyysin yhteydessä tutkitaan myös kantojen virulenssitekijät.
