EU näkyy Suomenkin terveydenhuollossa

Tällä hetkellä pinnalla ovat muun muassa terveyskriisiin varautuminen ja lääkkeiden saatavuus.

Rajat ylittävä terveydenhuolto. Lääkkeiden myyntiluvat. Kudossiirteet.

Muun muassa näihin on parlamenttivaalien kynnyksellä olevalla Euroopan unionilla ollut sanansa sanottavana.

Miten säädökset syntyvät, sitä on seurannut lähietäisyydeltä Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus .

Aiemmin hän työskenteli sosiaali- ja terveysministeriössä. Silloin hän oli mukana määrittämässä Suomen kantoja esimerkiksi potilasdirektiiviin ja solu- ja kudosdirektiiviin.

Tärkeä kansallinen valmisteluelin on EU-terveysjaosto, johon kuuluu ministeriöiden virkamiehiä sekä virastojen, etujärjestöjen ja sidosryhmien edustajia.

EU-terveysjaoston puheenjohtaja on tällä hetkellä ylijohtaja Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Mervi Kattelus on mukana jaostossa Lääkäriliiton edustajana.

Suomen kantojen määritystyötä tekeviä EU-jaostoja on Suomessa 40. Valtioneuvoston kannan käsittelee eduskunta, joka antaa lisäevästystä neuvotteluihin.

– Käsittelyn nopeuteen EU-neuvoston puolella voi vaikuttaa kulloisenkin EU-puheenjohtajavaltion prioriteetit, Kattelus sanoo.

Suomen edustajat edistävät Suomen kantojen toteutumista EU-neuvoston työryhmässä. Parlamentin puolella valmistelu tapahtuu valiokunnissa kullekin asialle nimettävän meppi-raportoijan johdolla.

Neuvoston ja parlamentin vuoropuhelussa syntyy kompromissiteksti, josta sitten EU-parlamentin täysistunnossa äänestetään. Neuvoston puolella ministerit tekevät lopullisen päätöksen säädöksen hyväksymisestä.

Tällä hetkellä terveysaiheista on pinnalla muun muassa terveysunioni, joka julkistettiin 2020. Sen tarkoitus on varmistaa, että EU-maat ovat hyvin varautuneita toimimaan yhdessä terveyskriisin sattuessa. Sillä pyritään myös edistämään nykyaikaista ja innovatiivista terveyspolitiikkaa. Toimia on tehty muun muassa lääkkeiden saatavuudessa ja syöväntorjunnassa.

Komissio antoi toukokuussa tiedonannon terveysunionista.