Etelä-Savon maine paras hyvinvointialueista
Hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on heikolla tasolla, ilmenee tutkimuksesta.
Kaikista 21 hyvinvointialueesta paras maine on Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisalla.
Eniten viime vuodesta mainettaan paransivat Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet.
Tämä ilmenee T-Median toteuttamasta hyvinvointialueiden Luottamus&Maine 2024 -tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien 21 hyvinvointialueen maine ja sidosryhmätuki alueiden omien asukkaiden keskuudessa.
Maineet tutkittiin viime elokuussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4371 vastaajaa.
– Palvelut ovat Eloisan vahvuus. Usein juuri palveluiden käyttäminen vaikuttaa mainemielikuvien muodostumiseen vahvasti ja Eloisalla sen arvosana oli paras. Usealla maineen osa-alueella oli tapahtunut positiivista kehitystä, tutkimuksesta vastannut T-Median vanhempi asiantuntija, KTT Nina Laakso sanoo Eloisan tiedotteessa.
Heikommin Eloisa pärjäsi vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa sekä taloudessa.
Kahdeksan osa-aluetta
Tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on heikolla tasolla.
– Hyvinvointialueiden keskiarvollinen maine on laskenut suhteessa viime vuoden tulokseen. Samalla niiden väliset maine-erot ovat kuitenkin pienentyneet ja hyvinvointialueet muodostavat nyt yhtenäisemmän kokonaisuuden mainearvosanoja tarkasteltaessa, Laakso sanoo tiedotteessa .
Organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueita ovat hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus.
Asukkaiden arviot nousivat merkittävimmin hyvinvointialueiden työnantajamielikuvassa. Eniten työnantajuuden mielikuvaa on nostanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote.
Talouden ja johtamisen osa-alueet laskivat keskiarvollisesti eniten.
Keski-ikäiset kriittisimpiä
Hyvinvointialueiden maineen on havaittu reagoivan siihen, miten alueen asioita käsitellään paikallismedioissa.
– Erityisesti laskeviin mainearvosanoihin liittyen nähdään, että paikallismediat ovat käsitelleet laajalti hyvinvointialueeseen liittyvää hallinnollista toimintaa ja päätöksentekoa – ja usein varsin kriittisin näkökulmin, Laakso arvioi.
Ikäryhmistä kriittisin ovat 45–54-vuotiaat. Positiivisimmin hyvinvointialueiden mainetta arvioivat 15–24-vuotiaat.
