Terveydenhuolto

Etelä-Savon hyvinvointialue ei perustakaan toimipistettä Aurinkorannikolle

Etätyöhön satsataan silti voimakkaasti.

Anne Seppänen

Etelä-Savon hyvinvointialue on joutunut perääntymään aikeistaan perustaa kiinteä etätyötoimipiste Espanjan Aurinkorannikolle.

Ajatuksena oli, että työntekijät voisivat mennä Espanjaan ja pitää sieltä etävastaanottoa, tai Espanjasta olisi rekrytoitu siellä jo valmiiksi asuvia terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

Asiaa selvitettiin, mutta siitä päädyttiin luopumaan monimutkaisten juridisten kysymysten takia.

– Tähän liittyy verotusasioita, potilasvakuutusasioita ja lisäksi se, että hyvinvointialuelaki sallii meidän toimia vain omalla hyvinvointialueellamme, kertoo terveyspalveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta.

Hyvinvointialue olisi mahdollisesti ollut verovelvollinen Espanjassa, jos sillä olisi ollut toimipiste siellä.

Joustavat etätyökäytännöt

Etätyöhön kuitenkin satsataan voimakkaasti.

– Olemme jatkaneet niin, ettei meillä ole kiinteää toimipistettä muualla, mutta hyvin joustavat etätyökäytännöt. Työntekijöitämme on jatkuvasti etätöissä ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa ja Ruotsissa, Kuosmanen kertoo.

Työtilan hankkiminen on työntekijän itsensä vastuulla.

– Tietoturva ja hyvä, toimiva verkkoyhteys ovat tärkeitä. Tietoturvaan kuuluu, ettei vastaanottoa pidetä mistään hotellin aulasta.

Lue lisää: Etelä-Savo keksi keinoja selviytymiseen

Työnantaja hankkii potilasvakuutuksen. Ulkomailta käsin työskentelyä rajoittaa, että Suomen potilasvakuutus on lähtökohtaisesti voimassa tilapäisen oleskelun ajan, alle kolme kuukautta.

Myös työntekijän sosiaaliturva-asiat on mietittävä tarkasti. Esimerkiksi Espanjassa työskentelevä säilyy Suomen sosiaaliturvan piirissä kuusi kuukautta, joten on yksinkertaisempaa työskennellä siellä alle puoli vuotta.

Lainsäädäntö pitäisi ajantasaistaa

Etelä-Savossa jopa 30 prosenttia lääkärikäynneistä on viime aikoina tehty etänä chatin välityksellä. Kyseessä on tällöin erilaisten puolikiireellisten asioiden hoito.

Etätyö voisi siis ratkaista melkoisen osan alueen rekrytointiongelmista. Tosin samaan aikaan työnantaja toivoo, että henkilöstö tekisi ammattitaitoa ylläpitääkseen myös fyysistä vastaanottoa.

Kuosmanen näkee, ettei lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana nopeassa digitaalisuuden ja etätyön murroksessa.

– Olisi todella tärkeää, että etätyön tekemisen mahdollistaminen ja potilasvakuutusasiat käytäisiin läpi valtakunnallisesti, hän sanoo.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030