Savonlinnan sairaalan kohtalo on iso elinvoimakysymys seudulle, Panu Peitsaro sanoo.

Savonlinnalainen lääkäri, Liike Nytin varapuheenjohtaja Panu Peitsaro sai ylivoimaisesti eniten ääniä (3 183) aluevaalissa Etelä-Savon (Eloisa) hyvinvointialueella. Hän oli Eloisan äänikuningas myös edellisissä aluevaaleissa.

Saavutusta voi pitää kovana. Peitsaro veti imussaan aluevaltuustoon kolme muutakin Liike Nytin ehdokasta.

Koko maassa Liike Nytin kannatus jäi aluevaaleissa pieneksi: kannatus oli vain puoli prosenttia. Etelä-Savo olikin ainoa hyvinvointialue, jossa puolue sai edustajia aluevaltuustoon.

– Viime vaaleissa olin yllättynyt äänimäärästä, mutta nyt osasin odottaa hyvää tulosta. Toimin lopuillaan olevalla kaudella aluevaltuustossa ja -hallituksessa. Lämmittää sydäntä, kun tehtyä työtä arvostetaan, Peitsaro kommentoi.

Hän odottaa, että hyvä vaalimenestys tuo paikan myös aluehallitukseen tälläkin kertaa.

Puolueen sote-vastaava

Peitsaro työskentelee työterveyslääkärinä Savonlinnassa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa sairaanhoitopiirin johtajana.

Eloisan tilannetta hän pitää haastavana sekä taloudellisesti että muuten.

– Sopeuttamistarvetta on kymmeniä miljoonia euroja. Ei ole realistista, että alijäämien kattaminen nopeassa aikataulussa onnistuisi. Rahoituslaki on pielessä.

Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden työnjako herättää paljon keskustelua.

– Sairaalapalvelujen tilanne huolestuttaa. Savonlinnan sairaalaan kohdistuu rajuja muutoksia. Tehostettu valvonta ja kardiologinen osasto on jo lopetettu. Mitä tapahtuu seuraavaksi ja saadaanko Savonlinnaan korvaavia tehtäviä? Tämä on myös iso elinvoimakysymys Savonlinnan seudulle, Peitsaro toteaa.

– Haluan toimia Savonlinnan seudun asukkaiden äänitorvena. Lisäksi haluan osallistua kansallisellakin tasolla terveyspoliittiseen keskusteluun. Hjallis (Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo ) toivookin, että hoidan puolueen sote-asioita.

Yksi asioista, joita Peitsaro haluaa edistää, on omalääkärimallin toteuttaminen. Hänestä olisi hyvä, että malli ulotettaisiin myös suun terveyteen.

– Omalääkärimallissa lääkärin pitäisi voida itse valita, toimiiko hän virkasuhteessa vai yrittäjänä. Pelkona on, että mallista rakennetaan liian jäykkä. Yrittäjällä pitää olla aidosti tietty vapaus.

– Jos omalääkärijärjestelmä ammatinharjoittajapohjalta toteutuu, se toisi helpotusta perusterveydenhuollon lääkäripulaan, Peitsaro sanoo.

Lue lisää: 122 lääkäriä aluevaltuustoihin

Lue lisää: ”Omalääkärinä olen aina tavattavissa”