Etelä-Savo keksi keinoja selviytymiseen
Digitaalista sote-keskusta epäilleen hyvinvointialuejohtajan mieli muuttui, kun palveluiden vaikutukset alkoivat näkyä.
Faktat ovat karut: Pienimpiin hyvinvointialueisiin lukeutuva Etelä-Savo menettää eniten työikäistä väestöä Suomessa. Samaan aikaan palveluntarve kasvaa, koska alue on maan vanhinta.
– Meillä ei ole enää nuoria hoitamaan vanhuksiamme, ja rahoitusvajeemme on asiakasmäärään suhteutettuna hyvinvointialueiden suurimpia, Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja, lääkäri Santeri Seppälä toteaa.
Etelä-Savo ei ole luovuttanut ennusteiden edessä. Päinvastoin, se on vähintäänkin kutsumanimensä mukainen – Eloisa.
Seppälä on joukkoineen toteuttanut toimia, joita ei välttämättä ole otettu ilolla vastaan, mutta joiden tuottamat hedelmät ovat kypsymässä.
Digitaalinen sote-keskus on menestystarina
Eloisan suurin ylpeydenaihe on tammikuusta toiminut, jatkuvasti laajentuva digitaalinen sote-keskus, jonka henkilökunta on jo nelinkertaistunut.
– Otamme koko ajan mukaan uusia ammattiryhmiä, ja töitä tehdään kahdessa vuorossa, myös viikonloppuisin, Eloisan johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja kertoo.
Digikeskus hoitaa satoja asiakasyhteydenottoja päivässä, ja sen käyntimäärät ovat jo 20 prosenttia koko alueen perusterveydenhuollosta.
Digikeskukseen on panostettu vahvaa osaamista – kuten hoitajia, joilla on lääkkeenmääräämisoikeus.
– Digikeskuksessa voidaan lääkäreiden ja sairaanhoitajien toimesta hoitaa oikeastaan kaikkea, mikä ei vaadi fyysistä tutkimista, myös pitkäaikaissairauksia. Näin heille, jotka todella tarvitsevat läsnävastaanottoa, avautuu se mahdollisuus, Syväoja sanoo.
Seppälä tunnustaa olleensa digikeskuksen suurimpia skeptikoita vielä vuosi sitten.
– Ajattelin, että tällainen luo häiriökysyntää eikä korvaa lääkärin vastaanottoa. Nyt ajattelen, että kaikki asiakaskontaktimme voisivat alkaa digikeskuksesta. Sinne ollaankin viemässä koko puhelinpalvelumme.
Syväoja huomauttaa, että digikeskusta käyttävät alueen kaikki kunnat, eivät pelkästään kaupungit. Myös ikääntyneet asioivat sujuvasti digilääkärin kanssa ja lähettävät tarvittaessa kuvia älypuhelimillaan.
Joustava etätyökäytäntö houkuttaa hakijoita
Erityinen ilonaihe on se, että digikeskus on tuonut uutta imua Eloisan hoitotyön rekrytointiin. Kun keväällä haettiin chat-hoitajia, saatiin neljään paikkaan 60 hakemusta.
Työn houkuttelevuuden puolesta on kuitenkin pitänyt tehdä merkittävä jousto.
– Olemme realistisia sen faktan kanssa, että emme tule saamaan kaikkia työntekijöitä muuttamaan alueelle. Siksi etätyökäytäntömme on hyvin joustava, Seppälä sanoo.
– Selvittelemme esimerkiksi parhaillaan, olisiko Eloisan mahdollista avata toimipiste vaikkapa Espanjan Aurinkorannikolle, missä asuu paljon suomalaisia sote-alan ammattilaisia. Siellä on kiinnostusta ryhtyä chat-hoitajiksemme ja -lääkäreiksemme.
Etätyössä on käytännössä myös koko Eloisan johto, sillä vuoden toisten yt-neuvotteluiden päätteeksi valtaosa hallinnon tiloista irtisanottiin eikä esimerkiksi hyvinvointialuejohtajalla ole työhuonetta.
– Ja osittaisiin etätöihin ollaan siirtämässä suuri osa muutakin hallinnollista henkilöstöämme, koska tiloja ei enää ole.
Eloisa on karsinut johtajienkin määrää reilulla kädellä. Ennen hyvinvointialueuudistusta alueen sote-organisaatioissa oli kaikkiaan 68 johtajan titteliä, nyt luku on 16.
– Olemme lähteneet rohkeasti siihen, että meillä on hyvin ohut keskijohto. Oikeastaan emme haluaisi keskijohtoa ollenkaan. Tavoite on, että asiat ratkaistaan yksiköissä, Seppälä mainitsee.
Lissu tuo sairaalatason hoitoa kotiin
Toinen Eloisan "selviytymiskeino" on liikkuva yksikkö Lissu, joka tarjoaa palveluita ensihoidon ja kotihoidon välimaastoon, erityisesti paljon palvelua tarvitseville asiakkaille.
– Lissu tuo sairaalatasoista hoitoa kotiin, esimerkiksi laajasti diagnostiikkaa ja mahdollisuuden suonensisäiseen lääkehoitoon. Mutta tavoitteena ei ole suoritteiden suuri määrä, vaan se, että hoitajat saavat rauhassa keskittyä potilaan tilanteen arviointiin, monesti lääkäriä konsultoiden, Syväoja selvittää.
Tilannekeskus on iltojen ja viikonloppujen pomo
Uudenlaista ajattelun ja tekemisen tapaa on tuonut myös Mikkelin sairaalaan rakennettu tilannekeskus, joka toimii ”virka-ajan ulkopuolisena johtajana”.
Jos vaikka iltavuorosta puuttuu hoitaja, tilannekeskus katsoo vuorot ja potilaskuormitukset läpi selvittäen, miten tilanne voidaan ratkaista laadun tai turvallisuuden liiaksi kärsimättä.
– Hirveä poruhan siitä tulee, kun kirurgian osastolla onkin yleislääketieteen potilas tai lastenosaston hoitaja on siirretty yövuoroon kirurgialle, mutta tämä on vastannut resurssikysymykseen. Emme olisi selvinneet korona-ajasta ilman näitä järjestelyitä, tilannekeskuksen suunnittelussa mukana ollut Seppälä summaa.
Tilannekeskus myös päättää, millainen yksikkö vaikkapa kotihoidon turvapuhelinhälytykseen lähtee.
– Olemme pystyneet näin vähentämään ensihoidon yksiköiden määrää, ja tulemme jatkossakin vähentämään, Seppälä mainitsee.
Ikääntyneiden palveluissa on panostettu perhehoitoon, joka tarjoaa samalla itäsuomalaisille mahdollisuuden työllistyä omassa kodissaan. Eloisassa myös paikallinen järjestökenttä on otettu aktiivisesti ja laajasti mukaan toimintaan.
– Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa vertaistukea ammattilainen ei pysty päihittämään, Syväoja toteaa.
