Etelä-Karjalassa uudistetaan johtamista ja varaudutaan henkilöstöpulaan

Pohjana ollut Eksote-toimintamalli pehmensi Etelä-Karjalan muutosta, mutta HR-järjestelmä, säästöpaineet ja henkilöstön saatavuuden heikkeneminen aiheuttavat päänvaivaa hyvinvointialueella.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on tyytyväinen siihen, että johtamisen uudistamiseen sekä organisaatiokulttuurin ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen liittyvät valmistelut ovat käynnistyneet Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjalassa hallinnollinen sote-integraatio oli jo pitkälle valmis ennen siirtymistä hyvinvointialueeksi. Tämä on helpottanut toiminnan käynnistymistä, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

– Paljon työtä on silti vielä edessä, ja alkuvuotta on yhä häirinnyt hieman yllättäväkin HR-järjestelmän keskeneräisyys, mikä näkyy erityisesti määräaikaisten työsuhteiden ja erillislisien maksatuksessa. Lähtökohtaisesti toiminta on kuitenkin ihan oikealla uralla, Leskinen kuvailee sähköpostin välityksellä.

Hän nimeää onnistumiseksi johtamisen uudistamisen käynnistymisen muun muassa On-Ramp-kurssien muodossa.

– Myös organisaatiokulttuurin ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen liittyvät valmistelut ovat käynnistyneet. Nämä toimet ovat tärkeitä, jotta organisaatio kykenee järjestelmätason muutoksiin, joita sote-uudistuksen tavoitteisiin pääsy edellyttää.

Palveluverkon karsinta siintää tulevaisuudessa

Säästöpaineet ovat Etelä-Karjalassakin kovat ja aikataulu niiden toteuttamiseksi liian tiukka, Leskinen toteaa.

– Järjestelmätason muutokset vaativat useampia vuosia tuottaakseen hedelmää, mutta ne ovat ainoa tapa päästä pysyvästi uudelle uralle.

Alueella on Leskisen mukaan lähdetty rakentamaan tasapainotusohjelmaa.

– Osa toimista vaatii resilienssiä ja pitkänäköisyyttä myös poliittisilta luottamushenkilöiltä, sillä uudistaminen edellyttää myös menneestä järjestelmästä ja vanhasta palveluverkosta irti päästämistä ja aivan uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja.

Leskinen uskoo, että säästöpaineet vaativat karsimaan palveluverkkoa tiiviimmäksi.

– Joudumme varmasti myös arvioimaan palveluiden tuottamisen tapoja vaikuttavuusperusteisesti sekä valitsemaan, mitä emme enää tee. Tosin priorisointia olisi tärkeä tehdä ennen kaikkea kansallisesti, sillä muuten ollaan nopeasti yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Ammattilaispulasta on toistaiseksi selvitty

Leskisen mukaan pula ammattilaisista on osin pistemäistä, eli joillakin erikoisaloilla ja asiantuntijatehtävissä, sekä osin melko laajasti muun muassa yleislääkärien, psykologien ja hoitotyön ammattilaisten kohdalla.

– Toistaiseksi puhutaan määristä, joita vielä erilaisin toimin kyetään jotenkin kompensoimaan. Mutta kansalliset ennusteet sote-työntekijöiden tarpeesta ja saatavuudesta ajavat talouden rinnalla vahvasti muuttamaan toimintamalleja ja kohdentamaan työtä osaamisperusteisesti ja optimaalisesti.

Lääkäreiden pääluottamusmies Ville Verta Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta pitää yhtenä onnistumisena sitä, että Etelä-Karjala oli yksi harvoista hyvinvointialueista, joiden jonotustilanteeseen Valvira ei kesällä puuttunut.

Jonot on saatu pidettyä kurissa

Myös lääkäreiden pääluottamusmies Ville Verta kokee, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen alku on sujunut odotetusti, ilman suuria muutoksia ja yllätyksiä, kiitos pohjalla olleen Eksote-toimintamallin.

– Tärkeintä on tietysti se, että potilaiden hoito on onnistunut hyvin, eikä siihen ole tullut mitään notkahdusta, Verta toteaa.

Tästä yhtenä todisteena Verta pitää sitä, että kun Valvira heinäkuussa antoi noottia erikoissairaanhoidon jonoista valtaosalle hyvinvointialueista, Etelä-Karjala ei ollut selvityspyynnön kohteena.

– Vaikka meilläkään eivät ihan kaikki leikkaussalit ole olleet auki henkilökunnan puuttumisen takia, olemme selviytyneet hyvin. Jonotilanne on se, mikä näkyy potilaille.

Vastaavasti kipukohdaksi myös Verta mainitsee uuden HR-järjestelmän aiheuttamat ongelmat, jotka eivät juurikaan näy ulospäin, mutta kiristävät hermoja organisaation sisällä.

– Niiden ongelmien myötä asioiden hoito on ruuhkautunut, ja tilanne on kuormittanut luottamusmiehiä ja HR-ihmisiä. Pieneltäkin kuulostavat selviteltävät asiat, jotka yleensä ovat hoituneet nopeasti, ovat nyt aiheuttaneet kuukausien jonotuksen.

Kiitosta avoimelle vuoropuhelulle

Tulevaisuuden budjettinäkymiä Verta kuvailee myös synkeiksi.

– Sinänsä tilanne on hankala, koska jo Eksoten aikana oli muutamat yt-kierrokset ja käännettiin kaikki kivet pariinkin kertaan. Silloin jo todettiin, että nyt on kaikki turha karsittu, joten tietysti kaikkien meidän päänsärkynä on, että mistä tulevat säästöt saadaan kaivettua.

Verta toivoo, että yhdeksän kunnan alueella toimiva hyvinvointialue pystyisi säilyttämään kaikki lähipalvelunsa, ja hänen mukaansa se on organisaation johdonkin tavoite.

Henkilöstövajeen kanssa ollaan Verran mukaan toistaiseksi pärjätty, vaikka ammattilaisia puuttuu sieltä täältä.

Verta kiittelee vuoropuhelun toimintaa hyvinvointialueen ja HR-johdon kanssa.

– Minusta se on ollut suoraa, avointa ja hedelmällistä, joulukuussa pääluottamusmiehenä aloittanut Verta kuvailee.