Erikoistumaan haki ennätysmäärä
Syksyn haussa eniten tunkua oli ihotauteihin.
Syksyn päähaussa erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeuden hakijoita oli ennätyksellisen paljon. Paikat ja hakijat menivät määrällisesti lähes tasan. Avoinna olleita 977 aloituspaikkaa haki yhteensä 985 lääkäriä.
Hakijamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, siitä asti kun nykyinen hakuprosessi vuonna 2019 tuli voimaan, kertoo erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori, koulutusylilääkäri Johanna Rellman . Viime vuonna hakijoita oli runsaat 800 ja paikkoja lähes tuhat.
Nyt ensimmäistä kertaa syksyn päähaussa hakijoita oli enemmän kuin paikkoja.
– Erikoistumisen kiinnostaa edelleen, mutta keskeinen ongelma on, että kaikki alat eivät ole yhtä haluttuja, hän sanoo.
Määrällisesti eniten hakijoita oli tänäkin vuonna yleislääketieteeseen (157) ja työterveyshuoltoon (74). Työterveydenhuoltoon tulijoita olisi kaikissa yliopistoissa enemmän kuin mahtuu.
Kestosuosikkeja ovat operatiiviset alat. Tänäkin vuonna useille kirurgian aloille oli kaksinkertainen määrä hakijoita paikkoihin nähden.
Isoin hakupaine kohdistui kuitenkin tänä vuonna ihotauteihin ja allergologiaan (34 hakijaa). Ala on Rellmanin mukaan onnistunut nostamaan suosiotaan viime aikoina. Eniten tunkua oli Helsingissä, jossa kahta avointa paikkaa haki 19 lääkäriä.
Edelleen on myös aloja, joille tulee hyvin vähän tai ei lainkaan hakemuksia. Näitä ovat etenkin konservatiiviset ja psykiatriset alat.
Rellmanin mukaan esimerkiksi hematologiassa ja reumatologiassa erikoislääkärien määrä tulee vähenemään merkittävästi tulevaisuudessa. Reumatologian paikkoja oli auki syksyn haussa kymmenen ja hematologian yhdeksän. Niitä ei hakenut kukaan.
– Vaarana on, että hematologit tulevat loppumaan, etenkin pienemmistä sairaaloista. Tilanne on vakava, eikä näiden alojen houkuttelevuutta ole pystytty nostamaan, sanoo Rellman.
Opiskelijavalinta tuo vinoumaa
Yliopistojen tiedekuntaneuvostot päättävät erikoisalojen paikkamäärät sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän ehdotusten pohjalta, jonka puheenjohtajana Rellman toimii.
Koulutustarvetta arvioidaan vuosittain sen perusteella, miten paljon alalle tarvittaisiin uusia lääkäreitä huomioiden muun muassa eläköityminen, osa-aikatyön lisääntyminen ja kasvava erikoislääkärien tarve tulevaisuudessa.
Kevään lisähaun avulla pyritään vielä ohjaamaan hakijoita aloille, joille jäi avoimia paikkoja syksyn hakukierroksella. Viime keväänä 475 paikkaa haki 406 lääkäriä.
Rellman peräänkuuluttaa toimenpiteitä erikoisalojen välisen tasapainon parantamiseksi. Niitä tarvittaisiin kautta linjan, lähtien jo perusopintojen opiskelijavalinnasta. Hänen mielestään nykyinen ylioppilastodistukseen tai valintakokeeseen perustuva opiskelijavalinta painottaa liikaa matemaattisia kykyjä sekä pikaista aloittamista lukion jälkeen.
– Tämä ei tue konservatiivisille ja psykiatrisille erikoisaloille hakeutumista. Pitäisi miettiä, miten saataisiin monipuolisemmin lahjakkaita ihmisiä lääkikseen.
Myös opintojen aikana voidaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen muun muassa näkyvyyden ja innostavien opettajien kautta. Monille pienille aloille on tilaa perusopinnoissa Rellmanin mukaan olemattoman vähän.
Mielikuvissa kirurgiset alat nähdään usein konkreettisena käsillä tekemisenä, kun taas konservatiivisilla aloilla työaikaa ahmaisevat paperityöt ja lausunnot.
Tampere suosituin
Määrällisesti eniten hakijoita syksyn erikoistumishaussa oli Helsingin yliopistoon, jonne on myös eniten paikkoja. Avoimia 325 paikkaa haki 405 lääkäriä.
Alueellisessakin vertailussa tulee muistaa hakijoiden epätasainen jakautuminen erikoisaloille. Helsingissäkin oli useita aloja, joilla jäi paikkoja täyttämättä, esimerkiksi anestesiologiassa (–8) ja psykiatriassa (–9).
Tampere oli suosituin opinahjo paikkamäärään suhteutettuna: 163 paikkaa haki 212 lääkäriä.
Eniten täyttämättömiä paikkoja on Oulussa, jossa jää 50 paikkaa ilman hakijaa. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa täyttämättä jää 45 paikkaa ja Turussa 26.
Rellmanin mukaan yksi syy alueellisille eroille juontaa niin ikään lääkisten muuttuneeseen opiskelijavalintaan, joka painottaa hyvää ylioppilastodistusta.
– Nykyinen valintasysteemi on johtanut siihen, että kaikkien lääkisten opiskelijoista yli puolet on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Muualle lähdetään opiskelemaan, mutta ei jäädä töihin tai erikoistumaan.
Tämä aiheuttaa hänen mukaansa lääkäripulaa pohjoisessa ja itäisessä Suomessa.
Nuorten lääkärien yhdistys nosti hiljattain esiin havaintonsa, että erikoistuminen ei houkuttele nuoria entiseen tapaan. Rellmanin mukaan lukujen valossa huolta ei ole.
Tuoreeseen Lääkäri 2023 -kyselytutkimukseen vastanneista selvä enemmistö, yli 90 prosenttia, kertoi joko olevansa erikoislääkäreitä, erikoistumassa tai aikovansa erikoistua. Tutkimuksen vastaajat olivat valmistuneet lääkäriksi vuosina 2012–2021.
Rellmanin mukaan löydös on ollut samankaltainen viiden vuoden välein toistettavassa tutkimuksessa jo pitkään.
– Erikoistumiseen hakeutumisessa ei ole tapahtunut tämän tutkimuksen tai hakutilastojen perusteella mitään merkittävää pudotusta, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että mahdollisia muutoksia pitää tietenkin seurata.
