Elokuussa kiireettömään hoitoon odotti yli 150 000 potilasta.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoissa on yli 12 000 potilasta enemmän kuin vuosi sitten. Tilanne kehnoni lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Jonottaneista 13,7 prosenttia eli yli 20 000 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä vähintään puoli vuotta. Elokuussa 2021 vastaavat luvut olivat 6,8 prosenttia eli noin 9 500 potilasta. Hoitoon odottajia on muun muassa silmätaudeilla ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä on lisääntynyt tasaisesti koronaepidemian aikana. Yli puoli vuotta odottavien määrä on kasvanut nopeammin.

Odustusaika kiireettömään hoitoon oli elokuussa 2022 keskimäärin 65 vuorokautta. Pisin odotusaika oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (mediaani 96 vuorokautta) ja lyhyin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (mediaani 22 vuorokautta). Yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli elokuun lopussa suurin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (24,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (0,2 %).

Lähetteiden määrä on pysynyt matalampana kuin ennen koronaepidemiaa. Elokuussa lähetteitä oli noin 29 000 eli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2021. Määrä on kuitenkin jo lähellä koronaepidemian tasoa. Hoitovelan purku on näin ollen hidasta. Koronatilanteen helpotuttua jonotilanteen purkua on hidastanut ainakin henkilökunnan saatavuus.