Ensimmäinen yrittäjä-omalääkäri on intoa täynnä
Lari Lehtovirta uskoo voivansa Länsi-Uudenmaan uudessa mallissa vaikuttaa enemmän siihen, miten työnsä tekee.
LT Lari Lehtovirta aloittaa tämän viikon alussa ensimmäisenä ammatinharjoittaja-omalääkärinä Kalajärven terveysasemalla Espoossa.
Mies on intoa täynnä.
– Pieni jännitys on ilmassa positiivisella tavalla. Viimeiset puoli vuotta olen miettinyt ja suunnitellut tätä paljon. Innolla odotan, että pääsen näkemään, miten tämä kehittyy ja miltä työ tuntuu, Lehtovirta sanoo.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kehittänyt yrittäjyyteen perustuvaa omalääkärimallia viime vuodesta alkaen. Tarkoituksena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta sekä kokeilla uutta tapaa järjestää yleislääkärin vastaanottopalvelut asukkaille.
Mallissa omalääkärit eivät ole virkasuhteessa hyvinvointialueeseen, vaan tarjoavat yleislääkärin vastaanottopalvelut vastuuväestölleen hyvinvointialueen kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Omalääkäri sitoutuu huolehtimaan vastuuväestöön kuuluvien asukkaiden hyvästä hoidosta ja hoitoon pääsystä.
Nyt ollaan niin pitkällä, että lääkäreistä ensimmäinen aloittaa työnsä.
Tilat ja välineet hyvinvointialueelta
Lehtovirta on tyytyväinen joustavuuteen, jolla neuvottelut hyvinvointialueen kanssa ovat sujuneet.
Väestön koko sovittiin yhdessä, ja ainakin alkuun se on 1100 henkeä. Määrää on mahdollista muuttaa tarpeen mukaan. Väestö on poimittu osoitteiden perusteella, ja se on valikoitumatonta.
– Väestö on aika nuorta, työikäisiä on alueella keskimääräistä enemmän. Siihen en itse voinut tässä kohtaa vaikuttaa, kertoo ikäihmisten hoitamisesta pitävä Lehtovirta.
Lehtovirta ei ole perustanut uutta yritystä, vaan hän aloittaa työt jo aiemmin olemassa olleen toiminimensä kautta. Kalajärveä koskevasta muutoksesta hänen on pitänyt tehdä ilmoitus Soteri-rekisteriin.
Tilat ja välineet hän vuokraa hyvinvointialueelta ja käyttää hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää.
Yrittäjän vastuu ja vapaus
– Olen yrittäjähenkinen: tykkään siitä, että on vastuu ja vapaus oman tekemisen suhteen. Vaativassa asiantuntijatyössä, jota terveyskeskuslääkärin työ on, tarvitaan riittävästi autonomiaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.
Lehtovirta kertoo voivansa nyt vaikuttaa siihen, miten työpäivänsä rakentaa, minkä pituisia vastaanottoaikoja kenellekin potilaalle annetaan, missä kohtaa hän pitää taukoja ja mihin aikaan lähtee kotiin.
Omalääkärin työparina on omahoitaja, joka on hyvinvointialueen palkkalistoilla.
Lehtovirta uskoo, että ammatinharjoittajana hän pystyy kehittämään työtään ja tarvittaessa muuttamaan toimintatapoja nopeastikin.
– Muutokset voi tehdä ketterästi kahdestaan työparin kanssa, eikä tarvita ylemmän johdon hyväksyntää tai palaveerausta, hän sanoo.
Se, että hoitaa työnsä hyvin, palkitsee nopeasti myös itseä.
– Jos ensimmäisellä vastaanotolla käyttää aikaa siihen, että ottaa hyvät esitiedot potilaasta, hoito on helpompaa jatkossa. Kannustimia siihen on eri tavalla kuin ennen, koska tietää, että potilas tulee jatkossakin minun vastaanotolleni.
Lehtovirta odottaa jo, että pääsee tutustumaan omaan väestöönsä.
– Minulle ammatillisesti ydinasioita on hoidon jatkuvuus ja se, että pääsen tapaamaan ihmisiä vastaanotolla. En ole suuri etähoitamisen tai tiimikonsultaatioiden fani. Halusin terveyskeskuslääkäriksi, jotta kohtaisin potilaita vastaanotolla, pystyisin auttamaan heitä monipuolisesti ja syntyisi merkityksellisiä potilas-lääkärisuhteita, hän kertoo.
