Ensihoitopalvelun rekisteristä ja tehohoidon laaturekisteristä tietoa hoidon kehittämiseksi
Ensihoitopalvelussa kertyneitä tietoja voidaan yhdistellä muun muassa tehohoidon laaturekisterin tietoihin.
Uuden ensihoitopalvelun rekisterin ja vuonna 1994 perustetun tehohoidon laaturekisterin synergiaa hyödyntämällä saadaan uutta, merkittävää tietoa palvelujen ja hoidon kehittämiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulla on ollut kerätä tietoja uuteen ensihoitopalvelun rekisteriin vuoden 2023 alusta. Tietoa kerätään ensihoitopalvelun yksiköistä, ensihoitotehtävistä, potilaista ja jatkossa myös hätäpuheluista.
Uraauurtava rekisteri avaa ensimmäistä kertaa näkymän ensihoidon palveluihin osana koko hoitoketjua.
Tietoja hyödynnetään yhdessä
Kansallisesti kattavan ensihoitopalvelun rekisterin edellytyksenä on, että turvallisuusviranomaisten kenttäjärjestelmä KEJO ja sen sähköisen ensihoitokertomus EHK otetaan käyttöön tietojen kirjaamisalustana kaikilla hyvinvointialueilla.
– THL:lle on kertynyt potilastietoa jo lähes 130 000 ensihoitotehtävästä KEJOa käyttäviltä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilta sekä muiden hyvinvointialueiden pilotoinneista marraskuusta 2020 lähtien. KEJOn käyttöönoton laajentuminen kaikilla hyvinvointialueilla on seuraava tavoitteemme, kertoo THL:n projektipäällikkö Viljami Lampilinnatiedotteessa.
Ensimmäiset datasta tehdyt analyysit ovat antaneet arvokasta tietoa sähköisen ensihoitokertomuksen tietojen laadusta sekä vuorokausien ja kellonaikojen vaikutuksesta aikaviiveisiin.
– Esimerkiksi elvytetyistä potilasta on mahdollista saada kansainvälisestikin ainutlaatuista dataa hyödyntämällä kansallisia ensi- ja tehohoidon tietoja yhdessä, Lampilinna sanoo.
Hyötyä potilaille
Tehohoidon laaturekisterin työtä on koordinoinut vuodesta 1994 alkaen Suomen tehohoidon laatukonsortio, joka on vahvasti mukana tehohoidon laadun seuraamisessa ja kehittämisessä myös tulevaisuudessa.
– Tehohoidon laaturekisterin siirtyminen THL:n vastuulle mahdollistaa tietojen yhdistämisen muihin THL:n sote-tietoihin. Tämän ansioista meillä on mahdollisuus saada parempi ymmärrys eri hoitojen vaikuttavuudesta ja esimerkiksi alueellista eroista, toteaa Suomen Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Stepani Bendel.
Ensihoitopalvelun ja tehohoidon laaturekisteritietojen yhdistely hyödyttää myös potilasta. Vastedes saadaan tietoa siitä, kuinka moni ensihoitopalvelun potilas joutuu teho-osastolle ja kuinka vaikuttavaa hoito on ollut.
Bendelin mukaan ensihoidossa kerätyn tiedon avulla tehohoidossa päästään heti kiinni esimerkiksi kotona elvytetyn potilaan hoidon ja kuljetusten aikaviiveisiin. Näillä on usein merkittävä vaikutus hoitotoimenpiteisiin.
Hyvinvointialueet voivat hyödyntää alueellista vertailutietoa Niiden on tärkeä ymmärtää, mihin terveydenhuollon, kuten ensihoitopalvelun, resurssit kohdentuvat ja auttoiko annettu hoito potilasta. Hyvinvointialueen on myös kiinnostavaa verrata oman alueen resurssien käyttöä muihin hyvinvointialueisiin.
