Ennätysmäärä haki erikoistumaan
Suosituin hakukohde oli yleislääketiede.
Erikoislääkärikoulutukseen haki syksyn opinto-oikeuden haussa ennätysmäärä lääkäreitä. Hakijoita oli 821. Paikkoja oli haettavana 983.
Suosituin hakukohde oli yleislääketiede. Hakijoita oli 105. Toiseksi suosituin oli työterveyshuolto, johon haki 63 lääkäriä. Anestesiologiaan ja tehohoitoon halusi erikoistua 43 hakijaa.
Yli 30 hakijaa saivat lisäksi silmätaudit, naistentaudit ja synnytykset, ortopedia ja traumatologia, terveydenhuolto, psykiatria sekä ihotaudit ja allergologia.
Haut eivät kohdistuneet tasaisesti viiteen yliopistoon. Esimerkiksi silmätautien 23 erikoistumispaikkaa haki kaikkieen 37 lääkäriä, mutta Ouluun ja Turkuun oli vähemmän hakijoita kuin paikkoja.
Erikoistujien määrää pitkään seurannut ja alan työryhmissä toiminut neurologi Johanna Rellman ilahtui isosta hakijamäärästä. Vaikka paikkoja edelleen on enemmän kuin hakijoita, on määrä kuitenkin isompi kuin laskennallinen vuosittainen tarve eli noin 750 uutta erikoislääkäriä.
Rellmanin mielestä luku osoittaa, että nuoret lääkärit ovat edelleen kiinnostuneita erikoistumaan.
Huolenaihe on, miten hakijat jakautuvat erikoisaloille. Lasten aloista lastenneurologia ja lastenpsykiatria saivat Rellmanin mukaan jälleen aivan liian vähän hakijoita.
– Lapsia hoitavien alojen pitäisi ottaa tämä vakavasti ja miettiä, mitä jatkossa tehdään, kun näiden alojen erikoislääkärimäärä vähenee selvästi nykyisestä.
Ihotaudeilla kova kilpailu
Johanna Rellman kiinnittää huomiota myös sisätautien tilanteeseen. Sisätauteihin halusi erikoistua 24 lääkäriä, vaikka paikkoja oli 54. Viime syksynä hakijoita oli 37, sitä edeltävänä 27.
Reumatologian erikoislääkärikoulutukseen ei syksyn kierroksella ollut yhtään hakijaa, endokrinologiaan yksi. Molemmissa oli kymmenen paikkaa auki.
Kardiologia poikkesi muista sisätautialoista. 18 paikkaan oli 26 hakijaa.
Kilpailua on suhteellisesti eniten ihotaudeilla, jossa oli 9 paikalle oli 31 hakijaa. Plastiikkakirurgian 8 erikoistumispaikkaa haki 28 lääkäriä, neurokirurgian kolmea paikkaa kymmenen lääkäriä.
– Konservatiivisilla aloilla on tänä päivänä paljon byrokratiaa ja paperityötä, mistä kirurgit ovat ehkä onnistuneet pysyttelemään erossa. Luulen, että se on yksi syy operatiivisten alojen suosioon.
Psykiatrian aloilla on ollut pitkään selvästi vähemmän hakijoita kuin paikkoja. Lastenpsykiatrian hakijamäärä tippui viime syksyn 11 hakijasta kuuteen. Nuorisopsykiatrialla määrä nousi viidestä yhdeksään. Molemmilla aloilla oli yli 20 paikkaa auki.
Psykiatrialla määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla. Viime vuonna hakijoita oli 31, tänä vuonna 30. Paikkoja oli haettavana reilut 60.
Myös monilla konservatiivisilla aloilla kuten fysiatrialla ja neurologialla on edelleen pulaa hakijoista.
Entä ohjausvaikutus?
Onko haku-uudistuksella onnistuttu tasaamaan eroja suosittujen ja vähemmän suosittujen alojen välillä?
– Vielä on aikaista sanoa, eikä hakumenettely tähän yksinään riitä. Kaikki keinot on otettava käyttöön, muuten edessä on isoja ongelmia, Rellman sanoo.
Erikoislääkärikoulutukseen on ollut hakumenettely vuodesta 2019. Syksystä 2021 lähtien on voinut hakea vain yhtä erikoistumispaikkaa. Keväisin on lisähaku täyttämättä jääneisiin paikkoihin.
– Alustavaa tietoa on, että lisähakusysteemi ja hakumenettely ylipäätään on varsinkin psykiatrisille aloille ja laboratorioaloille onnistunut jossain määrin ohjaamaan ihmisiä. Sisätautialoilla systeemi ei näytä hirveästi apua tuoneen.
Hakuhaastattelut tehdään loka-marraskuun vaihteessa. Valinnoista tulee tieto viimeistään joulukuun alussa. Paikan saaneiden opinto-oikeus alkaa ensi vuoden alussa.
