Enemmän kalsiumia, mutta vähemmän maitoa
Professori Ursula Schwab kertoo, mitkä ovat uusien ravitsemussuositusten isoimmat muutokset lääkärin työn kannalta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat julkaisseet uudet kansalliset ravitsemussuositukset.
Asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab nostaa esiin isoimmat muutokset lääkärin työn kannalta.
1 Enemmän kalsiumia
Kalsiumin saantisuositus kasvaa 950 miligrammaan vuorokaudessa. Aiemmin se oli 800.
– Muutos on huomattava. Taustalla on uusi tutkimusnäyttö. Muun muassa kalsiumin poistuminen ihon kautta on huomioitu, kertoo Schwab.
Jatkossa kasvikunnan tuotteita tulee alkaa hyödyntää kalsiumin saannissa. Schwabin mukaan esimerkiksi useat kaalit, mantelit ja siemenet sekä tofu ovat hyviä lähteitä.
– Kliinisessä työssä, itseni mukaan lukien, pitää oppia arvioimaan kalsiumin saantia laajemmin kuin ennen. Emme saisi enää huomioida pelkästään maitovalmisteita.
2 Vähemmän maitoa
Maitovalmisteiden rooli pienenee, eli sitä kautta ruokavalioon tulee myös vähemmän erityisen hyvin imeytyvää kalsiumia.
Maitovalmisteiden suositeltava kokonaismäärä vähenee 350–500 grammaan päivässä. 10–20 grammaa juustoa vastaa 100 grammaa nestemäistä maitovalmistetta.
Aiemmin suositus oli 500–600 grammaa nestemäisiä maitovalmisteita sekä päälle 2–3 viipaletta juustoa.
Runsas vatsan täyttäminen kuiduttomilla maitotuotteilla lisää ummetuksen riskiä sekä ehkäisee tehokkaasti raudan imeytymistä.
– Olen itsekin huomannut kliinisessä työssä, että maitovalmisteita paljon käyttävillä on usein ongelmaa elimistön rautatasapainon tai vatsan toiminnan kanssa. Jos ihmiset pääsevät uusiin suosituksiin, se osaltaan helpottaisi näitä kahta ongelmaa.
3 Mukaan rasvaista kalaa
Kalan kokonaissaannin suositus säilyy ennallaan 300–450 grammassa. Käytännössä määrä tarkoittaa noin kahdesta kolmeen annosta viikossa. Uutta on lisäys, että tästä vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa, eli esimerkiksi kirjolohta, muikkua tai muuta lohensukuista kalaa.
Usein kalatuotteet ovat hyvin vähärasvaisia.
– Uusi suositus omalta osaltaan parantaa ruokavalion rasvan laatua, joka yleensä on suomalaisilla huono. Melkein kaikki me saamme liikaa kovaa rasvaa, Schwab perustelee.
4 Vähemmän lihaa
Lihaa ja prosessoituja lihatuotteita tulisi käyttää enintään 350 grammaa viikossa aiemman 500 gramman sijaan. Yhteismäärään lasketaan prosessoitujen tuotteiden osalta myös siipikarjan liha.
Prosessoidun lihan, kuten kinkku- ja kalkkunaleikkeleiden määrä, tulee pitää mahdollisimman vähäisenä.
Kohua herättänyt leikkelekohta oli mukana jo uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa, ja se on täysin terveysperusteinen, kertoo Schwab.
– Prosessoidun lihan tutkimusnäyttö paksu- ja peräsuolisyöpien osalta on todella vankkaa. Terveyden kannalta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda se selkeästi esille, harmitti se sitten jotakuta tai ei, hän sanoo.
Sallivuutta
Schwabin mukaan keskeinen viesti lääkäreille on, että ravitsemuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Rentous ja sallivuus kannattaa pitää mielessä kokonaisuuden kannalta sekä unohtaa täydellisyyden tavoittelu.
– Törmään työssäni paljon potilaisiin, joilla on tavoitteet hirveän korkealla. Se johtaa syyllistymiseen ja epäonnistumisen kokemuksiin. Pahimmassa tapauksessa ei tehdä sitten mitään muutoksia, kun ajatellaan, ettei kuitenkaan onnistu.
Osana suosituksia julkaistaan uudistettu ruokakolmio. Siinä on esimerkiksi palkokasvit omana ryhmänään erillään muista kasviksista. Schwab muistuttaa, että ruokakolmio ei ole tylppä.
– Sattumat on siellä huipulla, eli niitäkin voi hyvällä omallatunnolla silloin tällöin käyttää, kunhan perusta on kunnossa.
Lisäksi julkaisussa on käytännön työn tueksi runsaasti yksityiskohtaisia liitetaulukkoja, päivitetty liikennevalotaulukko sekä lautasmalleja. Niitä voi hyödyntää yleisperiaatteena mutta myös tarpeen mukaan yksilöohjauksessa.
– Jos potilaalla on raudanpuutetta, anemiaa tai ummetusta, lääkärin on nyt helppo kysyä, minkä verran menee maitovalmisteita ja ohjata suositeltavaan käyttöön. Se raivaa ruokavalioon tilaa kuitupitoisille ja kasvikunnan rautaa sisältäville tuotteille.
Kohti planetaarista terveyttä
– Uudet kansalliset ravitsemussuositukset siirtävät painopistettä kasvispainotteiseen ruokavalioon, mikä edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.
– Suositukset pohjaavat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaistiin kesällä 2023. Kaikki määrälliset suositukset perustuvat johdonmukaiseen tutkimusnäyttöön.
– Kansalliset suositukset jalkautetaan eri sektoreille osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-ohjelmaa.
– Seuraavaksi alkaa lapsiperheiden ravitsemussuositusten uudistaminen. Nykyiset ovat vuodelta 2016, ja uusien tulisi valmistua vuoteen 2026 mennessä.
– Ikääntyneiden suositus on vuodelta 2020 ja Schwabin mukaan edelleen käyttökelpoinen.
