Ei rahaa eikä tekijöitä – samat huolet joka alueella
Lääkärilehti kysyi kaikilta hyvinvointialueilta, miten menee.
Samat huolet kuormittavat hyvinvointialueita eri puolilla maata: Henkilöstöstä on huutava pula, ja säästöpaineet pakottavat sopeuttamaan toimintoja. Potilaat on kuitenkin saatu hoidettua.
Tämä käy ilmi Lääkärilehden 22-osaisesta juttusarjasta.
Lääkärilehti kysyi kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingistä, miten toiminta on lähtenyt liikkeelle sote-uudistuksen jälkeen. Kysymyksiin vastasi sekä hyvinvointialueiden johtoa että lääkäreiden edustajia. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi 24. maaliskuuta ja viimeinen 29. elokuuta.
Paikoin uudistuksen on koettu lisänneen byrokratiaa ja epätietoisuutta. Uusi organisaatio nähdään keskeneräiseksi, raskaaksi ja sekavaksi.
Monen lääkärin arki on toisaalta jatkunut niin kuin ennenkin, varsinkin alueilla, joilla sote-integraatio on toteutettu jo aiemmin.
Uudistus on kuitenkin vielä kesken, ja suurimmat muutokset ovat vasta tulossa.
Hoitoon pääsy on iso haaste, johon ei ole pikaratkaisua. Odotuksia kohdistuu digitaalisiin ja kotiin vietäviin palveluihin, joiden toivotaan tuovan säästöjä. Potilastietojärjestelmiä yhtenäistetään, ja kotisairaaloita kehitetään.
Tässä ovat sarjan kaikki jutut aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
1. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
2. Etelä-Savon hyvinvointialue
3. Kymenlaakson hyvinvointialue
4. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
5. Pohjois-Savon hyvinvointialue
6. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
9. Varsinais-Suomen hyvinvointialue
10. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
12. Pohjanmaan hyvinvointialue
13. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
14. Kanta-Hämeen hyvinvointialue
15. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
16. Keski-Suomen hyvinvointialue
17. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
18. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
19. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
21. Etelä-Karjalan hyvinvointialue
22. Satakunnan hyvinvointialue
