Digiklinikat leviävät nopeasti hyvinvointialueilla
Vielä ei tiedetä, tuovatko ne säästöjä vai jopa lisäävätkö kivijalkapalveluiden käyttöä.
Noin kahdella miljoonalla suomalaisella on jo mahdollisuus käyttää digiklinkoiden palveluita ja niiden käyttöönotto leviää hyvinvointialueilla nopeasti.
– Pian valtaosa suomalaisista on digiklinikoiden käyttöalueella, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Markku Heinäsenaho Porin Suomi Areenan paneelikeskustelussa keskiviikkona.
Heinäsenahon mukaan vielä ei tiedetä, mikä vaikutus digiklinikoilla on kivijalkapalveluiden käyttöön.
– Digitaaliset palvelut voivat tuottaa säästöjä ja terveyshyötyjä, mutta ne voivat myös lisätä kivijalkapalveluiden käyttöä. Arvioin, että saamme asiasta valtakunnallisia tuloksia muutaman vuoden päästä.
”Vanhalla rakenteella vanhoja kysymyksiä”
Paneelikeskustelussa kävi ilmi, että Kanta-järjestelmän avulla on mahdollista saada kaikkien terveystiedot niin, että esimerkiksi lappilainen voidaan hoitaa Helsingin terveysasemalla.
– Digitalisaatio mahdollistaa ihmisen asettamisen keskiöön, mutta miten siinä käytännössä onnistutaan, kysyi Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi .
Hänen mukaansa terveydenhuollon digipalveluiden kehittäminen on ollut hidasta verrattuna muihin palveluihin.
– Olemme aina vähän vanhalla rakenteella ja ymmärryksellä tekemässä vanhoja kysymyksiä, hän jatkaa.
Paneeliin osallistunut SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on samoilla linjoilla.
– Digitaalisuus on paljon sitä, mitä olisi pitänyt jo tehdä. Se on väline, jota on julkisessa terveydenhuollossa otettu vain vähän käyttöön. Meiltä puuttuvat konkreettiset digipalvelut laajassa mitassa valtakunnallisesti.
”Parhaat käytännöt eivät leviä”
STM:n Heinäsenaho pitää tärkeänä, että potilastietojärjestelmät koko maassa keskustelisivat keskenään.
– Meillä on kymmeniä järjestelmiä, joita ei voi harmonisoida, vaikka tiedot pitää olla kaikkien käytettävissä.
Kiurun mielestä kaikkien hyvinvointialueiden pitäisi puhaltaa yhteen hiileen digipalveluiden kehittämisessä. Hänen mukaansa valitettavan usein parhaat käytännöt eivät leviä.
– Olen digi-innostunut, ja on hienoa, että on pioneereja, jotka kehittävät digiä. Minua kuitenkin harmittaa, että kun terveydenhuoltoon tilataan vuosien työn jälkeen uusi järjestelmä, niin se on jo tullessaan vanhentunut.
– Digitaalisuuteen siirtyminen on jatkuvaa oppimista siitä, mihin kaikkeen muuhun sitä voisi hyödyntää. On tärkeää, miten rajapinnat rakennetaan, jotta tieto kulkee eri tietojärjestelmien välillä, jatkoi paneeliin osallistunut CGI:n paikka-asiantuntija Antti Mansikka .
