Dekaanit toivovat kanditutkintoa
Lääketieteeseen harkitaan kaksiportaista tutkintomallia, joka toisi tiedekunnille lisää rahaa.
Lääkäreitä kouluttavien tiedekuntien dekaanit ovat keskustelleet kaksiportaisen tutkintomallin tarpeellisuudesta jo vuosia, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen .
Asia aktivoitui vuodenvaihteessa, kun yliopistojen rehtorit pyysivät viiden lääkisyliopiston dekaaneja selvittämään kanditutkinnon perustamista.
Hännisen mukaan muutos vaatisi joitain rukkauksia opintojen rakenteeseen ja ajoittamiseen. Sisältö vastaisi pitkälti nykyistä prekliinistä vaihetta.
Kokonaan uutta olisi kanditutkielma, jonka laajuus on kuusi opintopistettä. Tutkielmien ohjaus ja tarkastus on Hännisen mukaan isoin muutos opetushenkilökunnalle.
Kanditutkinnon koko laajuus on 180 opintopistettä. Opintopisteiden kertymistä pitäisi jakaa eri vuosien välillä jossain määrin uudestaan.
Kanditutkintoon liittyy myös vaatimus, jota Pekka Hänninen kutsuu työelämärelevanssiksi. Termi viittaa siihen, että tutkinnon sisältö auttaa toimimaan työelämässä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että suorittaja saa valmiuksia toimia esimerkiksi amanuenssina.
Uudistus antaisi eväitä myös yliopistojen lääkärikoulutusten yhtenäistämiseen, kun opiskelun väliin tulisi eräänlainen virallinen välietappi.
– Tämä toisi jämäkkyyttä kokonaisuuteen, Hänninen arvioi.
Hänninen uskoo, että uudistus voidaan tehdä ilman, että opintojen kliinistä osuutta täytyisi nipistää.
Mallia on alustavissa selvityksissä haettu eläinlääketieteestä, jossa kanditutkinto on ollut käytössä jo pitkään. Koulutusputki on Hännisen mukaan rakenteeltaan verrattavissa lääkärinopintoihin.
Perustutkinnon rahoitus ei riitä
Selvityksen taustalla on myös raha. Tiedekunnat saavat yliopiston perusrahoitusta tutkinnoista, ja kun alempia tutkintoja ei tule, niistä ei myöskään saa rahaa.
Hännisen mukaan lääketieteen lisensiaatin kouluttaminen maksaa Suomessa keskimäärin noin 120 000 euroa. Summassa ei ole mukana koulutuskorvaukset, joita sosiaali- ja terveysministeriö maksaa terveydenhuollon yksiköille.
Tiedekunnat saavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta rahaa reilun kolmanneksen tuosta summasta. Loppurahoitus on pitänyt ottaa rahoista, joita tiedekunta saa tohtorintutkinnoista ja tiedeartikkeleista.
Kireää taloustilannetta on tukaloittanut entisestään lääkisten sisäänottomäärien kasvattaminen. Resurssit eivät ole kasvaneet vastaavasti.
Tilanne heijastuu tutkimukseen. Perusrahoituksesta ei riitä rahaa tutkimuksen tukemiseen. Käytännössä kaikki tutkimus tehdään ulkopuolisella rahoituksella, Hänninen sanoo.
Isoja tutkimusinfrastruktuurin hankintoja voidaan tehdä vain säätiöiden tai Suomen Akatemian rahoituksella.
Kuinka todennäköistä on, että kanditutkinto tulee lääketieteen opintoihin?
– Viime kädessä yliopistot ottavat tähän kantaa. Dekaaneina olemme yhdessä sitä mieltä, että haluamme viedä tätä eteenpäin, Pekka Hänninen sanoo.
Uusi tutkintorakenne olisi mahdollista aloittaa 2025. Ensimmäiset kandit valmistuisivat 2028. Rahoituksessa se näkyisi ensimmäisen kerran 2029.
– Pikavoittoja ei tavoitella.
Lääketieteen kaksiportaisen tutkintorakenteen selvittelystä kertoi aiemmin Mediuutiset .
Pudotusmallia ei suunnitella
Entä jos opiskelija jättäisi lääketieteen opinnot kanditutkintoon?
Hän voisi hakea muihin maisteriopintoihin samaan tapaan kuin kanditutkinnolla yleisestikin. Maisteriohjelmat saavat määrittää, millainen tausta opintoihin tarvitaan.
Sellaista mallia, jossa kanditutkintoon otettaisiin enemmän opiskelijoita kuin lisensiaattivaiheeseen mahtuu, ei suunnitella eikä sellainen olisi Hännisen mukaan mahdollinenkaan suomalaisessa järjestelmässä.
Ranskassa tämäntapainen pudotusmalli on Pekka Hännisen mukaan käytössä.
