Budjettiesitys: Hyvinvointialueiden menojen kasvu saatava taittumaan
Sote-järjestöiltä sataa kritiikkiä ehdotetuista leikkauksista.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on saanut valmiiksi budjettiehdotuksen ensi vuodelle. Keväällä kehysriihessä päätetyt lisäsopeutustoimet pannaan toimeen. Uusia toimista ei päätetty.
Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8, miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia. Alijäämä rahoitetaan velalla.
Hallitus pitää oleellisena, että hyvinvointialueiden menojen kasvu taittuu. Hallitus ohjaa ja tukee hyvinvointialueita löytämään keinot, joilla palvelut turvataan ja rahat ja henkilöstö saadaan riittämään.
Muun muassa hoitotakuu muutetaan kolmeen kuukauteen (arvioitu säästö 121 miljoonaa euroa) ja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta kevennetään 0,6:een. Lisäksi terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan.
Hyvinvointialueiden valtionrahoitus kasvaa noin 1,6 miljardia euroa verrattuna vuoden 2024 talousarvioon. Kasvua selittää etenkin vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella lisättävä jälkikäteistarkistus, mikä on yhteensä 1,4 miljardia euroa. Lisäksi vaikuttavat indeksikorotus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio.
Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimustoiminnan rahoituksesta kohdennetaan yksi miljoonaa euroa hyvinvointialueiden toimintaa koskevan tilannekuvan parantamiseen.
Reaktioita järjestöiltä
Hallituksen budjettiehdotus on saanut tuoreeltaan kritiikkiä sote-alan järjestöiltä. Leikkauksia tulee muun muassa sairauspäivärahajärjestelmään sekä lääkekorvauksiin. Kela-korvauksiin kohdennetaan 70 miljoonaa euroa.
Suomen sosiaali ja terveys ry Soste kritisoi budjettiesityksen menoleikkausten kohdistuvan ennen kaikkea pienituloisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mukaan budjettikokonaisuus heikentää hyvinvointivaltiota. Tilanne on karu esimerkiksi sairastuvien näkökulmasta: sairauspäivärahaa leikataan, lääkekorvauksia heikennetään, hoitotakuu pitenee, terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat ja sote-järjestöiltä leikataan.
Akava on pettynyt siihen, että uudet konkreettiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet puuttuvat. Toisaalta myönteistä on se, että riihessä ei tehty enää lisäleikkauksia.
