Biopankkiin tallennettu geenitieto hyödyttää verenluovutustoimintaa
Aktiivisilla verenluovuttajilla on sairauksilta suojaavia perintötekijöitä.
Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus kartoitti verenluovuttajien geneettisiä erityispiirteitä verrattuna muuhun väestöön.
FM Jonna Clancyn tutkimus tuo esiin geenitiedon tarjoamat mahdollisuudet verenluovutuksen ja verensiirtohoitojen kehittämisessä sekä laajemminkin yksilöllistetyssä terveydenhuollossa.
Jo aiemmasta tutkimuksesta tunnetaan niin sanottu Healthy Donor Effect -ilmiö, joka tarkoittaa sitä, että verenluovuttajiksi valikoituu terveitä henkilöitä.
– Tutkimus osoitti, että aktiivisilla ja pitkäaikaisilla verenluovuttajilla on suhteellisesti enemmän geenimuotoja, jotka alentavat monien sairauksien perinnöllistä riskiä. Tämä suoja näyttää ulottuvan myös sellaisiin sairauksiin, jotka eivät tule esille verenluovutussoveltuvuutta arvioitaessa, Clancy kertoo tiedotteessa .
Clancy löysi tutkimuksessaan myös useita veren proteiinitasoihin, laboratoriomittauksiin ja veriryhmiin liittyviä geneettisiä tekijöitä, jotka tarjoavat jatkotutkimusaiheita.
Tutkimus on jo mahdollistanut geenitietoon perustuvat pilottiprojektit Veripalvelussa. Esimerkiksi Biopankin verenluovuttajille, joilla todettiin alttius perinnölliselle raudankertymäsairaudelle, on palautettu tieto perinnöllisestä riskitekijästä ja heille on lopetettu rautalisän tarjoaminen verenluovutuksen yhteydessä.
Lisäksi tutkimustiedon perusteella on tunnistettu verenluovuttajia, joiden veri soveltuu erityisen hyvin niille potilaille, joilla on harvinainen kudostyyppi, tai potilaille, joiden elimistö on muodostanut vasta-aineita verensiirron seurauksena.
FM Jonna Clancy väittelee 31. tammikuuta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Genetic Structure of Blood Donor Biobank and its Applications in Personalized Blood Donation and Transfusion".
