Biologisia lääkkeitä luvassa keuhkoahtaumataudin hoitoon ehkä jo pian
Koskettavat todennäköisesti vain pientä osaa vaikeaa tautia sairastavista potilaista.
Noin vuoden sisällä todennäköisesti on tapahtumassa jotain uutta keuhkoahtaumataudin (COPD) biologisten lääkkeiden suhteen. Näin ennakoi dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Harju on keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja.
– Tutkimustieto biologisista lääkkeistä keuhkoahtaumataudissa karttuu. Tällä hetkellä niitä ei ole vielä käytössä Suomessa. Olemme odottavalla kannalla, Harju sanoo.
11.11.2024 julkaistussa vuoden 2025 GOLD (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease) -päivityksessä otetaan kantaa myös biologisiin lääkkeisiin ja niitä koskevaan tutkimustietoon. Lääkehoitomahdollisuuksiin on lisätty biologinen lääke dupilumabi ja uusi fosfodiesteraasi 3- ja 4-inhibiittori ensifentriini.
Tämän vuosittain päivittyvän dokumentin tarkoitus on ohjeistaa keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisyä tutkimustietoon perustuen, ja tukea paikallisten COPD-hoito-ohjelmien käyttöönottoa.
– Biologinen lääkehoito tulee harkittavaksi pienelle osalle vaikeaa tautia sairastavista, joilla asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta toistuvia pahenemisvaiheita, Harju sanoo.
Yksi hyväksytty, useita tutkitaan
Tällä hetkellä biologisista lääkkeistä dupilumabi on sekä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n että Euroopan lääkevirasto Eman hyväksymä keuhkoahtaumataudin hoitoon tarkoin kriteerein. Lääkkeelle ei ole vielä Kela-korvattavuutta COPD-indikaatiossa.
Lisäksi on käynnissä useita lääketutkimuksia biologisista lääkkeistä eosinofiiliseen tai tyypin II inflammaatiota ilmentävään keuhkoahtaumatautiin.
FDA on kesällä hyväksynyt COPD:n hoitoon PD3- ja 4-inhibiittori ensifentrisen, joka ei ole biologinen lääke, vaan kuuluu samaan ryhmään kuin roflumilasti. Euroopassa se ei ole vielä käytössä.
Keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suositus on vuodelta 2019, ja sen päivitystyö on juuri alkamassa.
Tarvitaan aktiivista diagnostiikkaa
Keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan perusterveydenhuollossa. Väestön seulontaa ei suositella, mutta Harju muistuttaa lääkäreitä aktiivisesta diagnostiikasta.
Kun vastaanotolle tulee hengenahdistusta, yskää tai toistuvia hengitystietulehduksia poteva potilas, joka on riskissä sairastua keuhkoahtaumatautiin (tupakoinut vähintään 10 askivuotta, altistuu työssään pölyille, kaasuille, höyryille, savuille tai passiiviselle tupakoinnille), hänet tulee lähettää spirometriaan ja bronkodilaatiokokeeseen.
Pitkään tupakoineiden kohdalla on erotusdiagnostisesti muistettava myös pahanlaatuiset sairaudet, joten keuhkokuva kuuluu perustutkimuspakettiin.
– Nykyään pitää kysyä myös sähkötupakasta, Harju huomauttaa.
Tutkimustieto sähkösavukkeiden pitkäaikaisista terveyshaitoista kertyy vähitellen ja vaikutusta keuhkoahtaumataudin tai astman kehittymiseen tutkitaan aktiivisesti.
– Vapetuksen tiedetään lisäävän keuhkoputkien supistumisherkkyyttä, limaista yskää ja hengityksen vinkunaa, oli siinä nikotiinia tai ei. Lisäksi huonolla onnella voi saada hankalan keuhkoreaktion, Harju kertoo.
Usein muitakin sairauksia
Lähes aina keuhkoahtaumatauti johtuu tupakoinnista, joka on myös sydän- ja verisuonitautien tärkeä riskitekijä. Siksi keuhkoahtaumataudin yhteydessä on tärkeä huomioida liitännäissairaudet, astman lisäksi verenpainetauti ja sepelvaltimotauti.
– Terveenä vastaanotolle ja kolmen diagnoosin kanssa ulos, on aika tavallinen tarina, Harju toteaa.
Savuttomuus on tärkein tavoite keuhkoahtaumataudin hoidossa. Uutta haastetta tuovat tupakattomat nikotiinituotteet, joiden pitkäaikaishaittoja ei nikotiinia lukuun ottamatta vielä tunneta.
