Apinarokko ei ole kadonnut, mutta tartunnat ovat vähentyneet

Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.

Viikoittain raportoitavien uusien apinarokkotartuntojen määrä on EU- ja ETA-maissa vähentynyt 90 prosentilla heinäkuusta syyskuun lopulle. 

Tarkkaavaisuudesta ei kuitenkaan parane luopua, sillä apinarokko ei ole kadonnut Euroopasta.

Yhteensä tartuntoja on todettu EU/ETA-alueella noin 20 000. Kuolemantapauksia on neljä. 

Kaikista maailmassa todetuista apinarokkotapauksista kolmannes on todettu EU- ja ETA-maissa. Suomesta tapauksia tunnetaan 42. 

– Tapaukset liittyvät valtaosin miesten väliseen seksiin. Jonkin verran tartuntoja on todettu naisilla. Pienillä lapsilla niitä on ollut vain yksittäisiä, ja yleensä silloin tartunta on saatu samassa taloudessa asuvalta, kertoo asiantuntijalääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tapauksia, jotka eivät liittyisi joko miesten väliseen seksiin tai asumiseen samassa taloudessa sairastuneen kanssa, on hyvin vähän.

Espanjasta on kuvattu yksittäinen rypäs, jossa apinarokkotartunnat levisivät tatuointi- ja lävistysliikkeessä. Sairastuneissa oli sekä miehiä että naisia, yhteensä parikymmentä. Tartuntojen todettiin liittyvät huonoon hygieniaan: apinarokko levisi pintojen välityksellä. Jopa työvälineistä löytyi apinarokkovirusta.

Kolme syytä

Lakoman mukaan tartuntojen vähenemiseen on kolme todennäköistä syytä. Terveysviranomaiset ovat tehneet paljon valistustyötä, ja todennäköisesti monet riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään. 

Monissa maissa on myös rokotettu riskiryhmiin kuuluvia. Osa heistä taas on jo sairastanut taudin ja saanut sitä kautta vastustuskykyä.

Tartunnat ovat voineet vähentyä myös siksi, että kesäisin on paljon tapahtumia, joihin liittyy miesten välisiä seksikontakteja, mutta syksyn tullen tapahtumien määrä on vähentynyt. 

Leviämisen syy on arvoitus

Edelleenkään ei tiedetä, miksi apinarokko rupesi nyt leviämään eri tavalla kuin ennen. Aiemmat Afrikasta tunnetut tartunnat ovat tulleet pääosin eläimiltä. Tosin tauti on voinut tarttua myös ihmisten välillä, erityisesti saman talouden sisällä.

Apinarokko tarttuu kuitenkin edelleen huonosti ihmisestä toiseen ja vaatii hyvin läheisen kontaktin. 

– Ei ole merkkejä siitä, että virus olisi muuntunut, mutta jostain syystä tartuntoja on nyt tullut erityisesti miesten välisessä seksissä. Apinarokon ensimmäiset ihmistartunnat tunnetaan jo 1970-luvulta. Emme tiedä, olisiko samanlainen leviäminen voinut tapahtua jo aikaisemmin. Voi olla, että kyse on jossain määrin sattumasta, Lakoma sanoo.

Nyt länsimaissa todetuissa tartunnoissa oireet ovat tyypillisesti lievempiä kuin Afrikasta tunnetuissa tapauksissa. Rakkuloita on ollut usein lähinnä genitaalialueilla. Afrikasta tiedetään, että lapsilla on nähty useammin vakavampia taudinkuvia kuin aikuisilla. 

– Vaikka tauti on useimmilla lievä, vakaviakin tapauksia tulee, kun sairastuneita on paljon. Riski tähän on suurempi, jos kehon puolustuskyky on jostain muusta syystä heikentynyt, Lakoma sanoo.

Tauti on ikävä, vaikka se ei sairaalahoitoa vaatisikaan, ja genitaalialueen rakkulat voivat olla hyvin kipeitä.

Lakoma kehottaa lääkäreitä muistamaan apinarokon mahdollisuuden, vaikka tartunnat ovatkin vähentyneet. Suurin osa tapauksista on liittynyt miesten väliseen seksiin, mutta tauti voi tarttua myös heteroseksissä tai muutenkin, jos rakkuloihin on ollut suora ihokontakti.

Suomessa apinarokkorokotteita on annettu altistuneille jo jonkin aikaa. Hiljattain riskiryhmiä on ryhdytty rokottamaan ennaltaehkäisevästi. Käytännössä rokotteen voi saada henkilö, jolla on miesten välistä seksiä ja lisäksi muita riskitekijöitä. 

Jynneos-rokote on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille, joilla on todettu suuri riski apinarokkoinfektioon.