Alzheimerin taudin syytä koskeva artikkeli vedetään pois Naturesta
Suomalaistutkija ei usko sen horjuttavan vallitsevaa teoriaa, mutta toivoisi tiedelehtien pohtivan julkaisupolitiikkaansa.
Tiedelehti Naturessa vuonna 2006 julkaistu, Alzheimerin taudin syytä koskeva artikkeli vedetään takaisin. Poisvedon syynä on se, että artikkelin on todettu sisältävän manipuloituja kuvia.
Asiasta uutisoi tiedelehti Science .
Jo lähes kaksi vuotta sitten artikkelin alkuun lisättiin huomautus, jossa kehotetaan lukijoita suhtautumaan varoen sen tuloksiin.
Kaikki artikkelin kirjoittajat yhtä lukuun ottamatta ovat nyt suostuneet sen poisvetämiseen.
Asian tekee merkittäväksi se, että kyseistä artikkelia pidetään hyvin vaikutusvaltaisena. Siihen on viitattu lähes 2500 kertaa.
Tutkimus tehtiin geneettisesti muunnetuilla hiirillä, ja sen mukaan beeta-amyloidiproteiini Aβ*56 voisi aiheuttaa Alzheimerin tautia.
Science-lehdessä julkaistun uutisen mukaan tutkijat ovat erimielisiä siitä, horjuttavatko artikkelin ongelmat hallitsevaa, mutta kiistanalaista teoriaa, jonka mukaan beeta-amyloidiplakit ovat Alzheimerin taudin perimmäinen syy. Tähän teoriaan perustuen on pyritty kehittämään erilaisia hoitoja.
Negatiivisia tuloksia pitäisi julkaista enemmän
Apulaisprofessori, Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta näkee, että yksittäisen tieteellisen artikkelin merkitys on rajallinen, eikä sen vetäminen pois horjuta mitään.
– Isossa kuvassa ja kliinisen muistitutkimuksen kannalta merkitys ei ole niin iso, hän arvioi.
– Nämä taudit ovat neuropatologisesti aika vakiintuneita. Tästä työstä riippumatta taudin määritelmä kulkee aivoihin kertyvien proteiinien kautta ja ne on tunnettu jo hyvin kauan.
Sen sijaan tapaus saa Soljen pohtimaan tiedelehtien julkaisupolitiikkaa.
– Monet lehdet julkaisevat mielellään uusia positiivisia löydöksiä. Vaikeampi on saada julkaistua negatiivisia löydöksiä, tai jos tutkimuksessa on vain replikoitu aiemmin löydetty tulos. Lehdet voisivat tuntea vastuuta siitä, että niidenkin julkaiseminen olisi helpompaa, hän sanoo.
Solje näkee, että vilppiä on mahdotonta kokonaan kitkeä maailmasta, mutta tiede kyllä ennen pitkää korjaa itsensä, kuten nytkin on käynyt.
Tieteen itseoikaisu voisi kuitenkin nopeutua, jos tulosten replikointiin ja negatiivisten tulosten julkaisuun kannustettaisiin enemmän.