Älykellojen yleistyminen näkyy vastaanotolla
– Kellot voivat toimia diagnostiikan apuvälineinä, kardiologian professori Juhani Junttila sanoo. Aihe on esillä Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa.
Älykellojen yleistyminen näkyy jo lääkärin vastaanotolla Suomessakin. Moni huolestuu, kun kello on hälyttänyt esimerkiksi poikkeamasta sydämen sykkeessä.
– Varsinkin privaatissa näitä potilaita on alkanut käydä, kertoo Oulun yliopiston kardiologian professori, Oysin ylilääkäri Juhani Junttila .
Hän puhuu Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa aiheesta Älykellon havaitsema rytmihäiriö – miten toimin? Ilmiö siis pohdituttaa lääkäreitäkin.
Yleensä älykellojen löydökset eivät Junttilan mukaan ole sairauksia, vaan kyse on normaalista vaihtelusta.
Tyypillisiä huolenaiheita kellojen käyttäjillä ovat lisälyöntisyys ja sykevariaation heikkeneminen.
Kellon huomaama lisälyöntisyys on tavallisesti vaaratonta muutoin terveillä potilailla. Jos se on merkki sydänsairaudesta, on muitakin oireita.
Sykevariaatio taas heikkenee monista syistä. Usein kyse on siitä, että leposyke nousee elimistön stressitilan, kuten alkoholin juomisen, unettomuuden tai infektion vuoksi. Harvoin se on itsenäinen merkki sydänsairaudesta.
– Tilanne vaatii yleensä vain keskustelun ja rauhoittelun vastaanotolla.
Kello voi tunnistaa eteisvärinän
Älykellot voivat silti toimia diagnostiikan apuvälineinä.
– Älykellojen EKG-signaali on nykyisin riittävä. Kellot ovat hyviä tapahtuma-EKG:n nauhureita.
Kun kello seuraa jatkuvasti sykettä, se voi tunnistaa esimerkiksi eteisvärinän ja saada sen tallennettua.
Miten lääkärin tulisi asiaan suhtautua? Voidaanko datan perusteella aloittaa jopa antikoagulaatiohoito?
– Tietoa ei ole vielä tarpeeksi älykellojen käyttäjien tutkimuksista. Hoitosuositusten mukaan henkilöillä, joilla on aivoinfarktin riskipisteitä ja vähintään 30 sekuntia kestävä eteisvärinä, antikoagulaatiota tulisi aina harkita.
Tahdistinpotilailla tehty tutkimus puhuu hoitoa vastaan.
Tahdistimien muistissa näkyy usein lyhyitä eteisvärinöitä, vaikkei potilailla olisi aiemmin todettu eteisvärinää. Tässä tilanteessa aloitetun antikoagulaatiohoidon hyödyt näyttävät tutkimuksen mukaan jäävän haittoja vähäisemmiksi. Tutkimus keskeytettiin, kun hoitoryhmässä ilmeni enemmän vakavia vuotoja kuin lumeryhmässä, eikä hyötyä aivoinfarktin estossa juuri ollut.
Älykellojen käyttäjät ovat erilainen ryhmä kuin tahdistinpotilaat sekä aivoinfarkti- että vuotoriskin kannalta.
– Lisää tutkimuksia tarvitaan älykellolaitteille.
”Eivät tällä hetkellä sovellu seulontavälineiksi”
Sydänsairauksien diagnostiikka perustuu edelleen potilaan oireisiin ja perinteisiin tutkimuksiin, Junttila korostaa.
Vaikeita rytmihäiriöitä ei välttämättä pystytä tunnistamaan älykellon avulla. Kellon löytämä poikkeama voi joskus vaatia lisätutkimuksia.
Älykellon EKG on 1-kanavainen. Sitä voi käyttää rytmihäiriön diagnostiikassa, mutta se ei korvaa 12-kanavaista EKG:tä.
Myöskään äkkikuoleman ennustaminen ei tällä hetkellä onnistu älykellon avulla, koska äkkikuolema on monitekijäinen tapahtuma.
– Tulevaisuudessa laitteista ehkä opitaan lisää, että mitä tapahtuu juuri ennen rytmihäiriötä, joka aiheuttaa äkkikuoleman.
Älykellolöydösten avulla ei kannata alkaa tutkia asioita, jotka eivät ole sairauksia.
– Hyvinvointialueiden rahat eivät riitä, jos diagnostiikasta alkaa tulla älykelloasia. Seulontavälineiksi kelloista ei tämän vuoksi ole.
Älykellot voivat hyödyttää yksittäisiä potilaita. Kellot pitää kuitenkin ostaa itse, eivätkä ne ole halpoja. Tämä voi lisätä eriarvoisuutta.
Juhani Junttila puhuu aiheesta Madetojan salissa torstaina 20.2. kello 13.15–15.45 pidettävässä Sydämen rytmiongelmat -sessiossa.
