Alue toisensa jälkeen kertoo alijäämästä ja säästöistä

Uudistusten toivotaan auttavan kulukuurissa, mutta myös valtiolta vaaditaan joko rahaa tai velvoitteiden purkamista.

Hyvinvointialueelta toisensa jälkeen kuuluu uutisia alijäämästä ja tiukasta kulukuurista.

Lapin hyvinvointialue tiedottaa, että sen tavoitteena on pienentää kustannuksia pysyvästi 45 miljoonalla eurolla per vuosi. Hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvio on noin miljardi euroa, ja tuloksen ennustetaan jäävän 58,6 miljoonan verran miinukselle.

Yle Uutisten tietojen mukaan keinoja ovat ostopalveluiden vähentäminen, palveluverkon supistaminen ja henkilöstön vähentäminen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi terveyskeskusten lakkauttamista ja niiden aukiolojen supistamista, sekä vuodeosastojen lakkauttamista.

Pohjois-Karjalassa Siun soten kuluvan vuoden ennakoidaan päätyvän 22,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä on Siun soten tiedotteen mukaan toiseksi pienin alijäämäennuste hyvinvointialueiden osavuosikatsausten vertailussa.

– Taloushaasteista huolimatta ajattelen, että vaikeudet ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella edelleen voitettavissa. Meillä on pohjalla useamman vuoden tarkka taloudenpito, ja onnistuimme hyvin tämän vuoden taloussuunnittelussa yhteistyössä aluehallituksen kanssa, arvioi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonentiedotteessa.

Kustannukset ovat nousseet

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ennuste tälle vuodelle on lähes 83 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suurin syy kulujen merkittävään kasvuun on kustannusten nousu. Lisäksi tarve palveluiden ostolle on ollut ennakoitua suurempi. Työvoiman heikon saatavuuden vuoksi on turvauduttu ostopalveluihin ja vuokratyövoimaan. Alijäämään ovat vaikuttaneet myös korkojen nousu ja tilakustannukset.

−Alijäämä on niin suuri, ettei sitä voida ratkaista pelkästään alueemme omilla toimenpiteillä. Jotta hyvinvointialueet voivat huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan, valtion on taattava niille tehtävien hoidon vaatima rahoitus. Ellei rahoitusta löydy, velvoitteita täytyy purkaa, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen sanoo tiedotteessa.

Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti vastikään, että aluehallitukselle esitetään laajoja sopeutustoimia ja yt-neuvottelujen aloittamista. Pirkanmaan tuorein talousennuste tälle vuodelle on 95 miljoonaa euroa alijäämäinen.

– Käymme kaiken toiminnan läpi. Haemme 42 miljoonan vuosisäästöjä jo vuonna 2024. Oman henkilöstön henkilötyövuosien vähennystavoite on 500, noin kaksi prosenttia henkilöstön määrästä, kertoi hyvinvointialuejohtaja Marina ErholaLääkärilehdelle.

Mikä on todellinen kustannustaso?

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialueen talous näyttää olevan jäämässä 95,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa. 

– Hyvinvointialueuudistuksen lähtökohtana on ollut, että valtion rahoitus vastaa hyvinvointialueille siirtyvän toiminnan kustannuksia. Tämä ei näytä kuitenkaan toteutuvan vuoden 2023 rahoituksen osalta. Rahoitusmalli ei riittävästi huomioi siirtyneen toiminnan todellista vuodenvaihteen kustannustasoa eikä tämänhetkistä kustannustason muutosta, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollettiedotteessa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kertoo, että sen tämän vuoden talousarvio on noin 60 miljoonaa alijäämäinen.

Kainuussa ennustetaan tälle vuodelle 25 miljoonan alijäämää 440 miljoonan euron budjetista. Hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg pitää realistisena, että ensi vuoden budjetti olisi 10 miljoonaa alijäämäinen.

Lindberg kertoi Lääkärilehdelle, että Kainuussa tavoitteena on, että vuonna 2025 tehtäisiin nollatulos ja alijäämää olisi kertynyt 30 miljoonaa. Kattamaan sitä ei pystytä.

Etelä-Savossakin tilanne vaikeutuu

Myös Etelä-Savon hyvinvointialueella taloustilanne näyttää vaikeutuvan. Kun ensimmäisen vuosineljänneksen talousennuste antoi viitettä 41 miljoonan euron alijäämästä, nyt arvio oli noussut 49,4 miljoonaan euroon.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tekee tänä vuonna 36,5 miljoonaa euroa alijäämää. Ennuste sisältää valtiolta saatavan niin sanotun korjauserän, jonka määräksi ennakoitiin keväällä 27 miljoonaa euroa. 

– Tätä taustaa vasten on aivan päivänselvää, että tarvitsemme merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen tiedotteessa.

Etelä-Pohjanmaalla työstetään uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa, joka tähtää 40–60 miljoonan euron säästöihin.

Uudistuksista toivotaan apua

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ennuste vuoden 2023 alijäämästä nousee noin 123 miljoonaan euroon. Varha on aloittanut erilaisia toimenpiteitä alijäämän hillitsemiseksi. Näitä ovat pyrkimys vähentää vuokratyövoiman käyttöä, toiminnan keskittäminen mahdollisuuksien mukaan Varhan omistamiin kiinteistöihin, ostopalvelusopimusten läpikäyminen ja uudet kilpailutukset, sekä palvelurakenteen uudistamisen kiirehtiminen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitustilanne on toisen vuosineljänneksen aikana muuttunut aiempaa haastavammaksi. Ennusteen mukaan alijäämä on noin 60 miljoonaa euroa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue valmistelee alijäämän kaventamiseksi uudistusohjelmaa vuosille 2024–2026. Ohjelma tähtää uudistuksiin palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä, jotta hyvinvointialue voi vastata kasvavaan palvelutarpeeseen annetulla rahoituksella, ja samalla säästää. Leikkaaminen ei ole vaihtoehto kasvavalla ja samaan aikaan ikääntyvällä alueella.