Alle 16-vuotiaiden kuolleisuus puolittunut Suomessa 2000-luvulla
Suomi kuuluu jo entuudestaan hyvin matalan lapsikuolleisuuden maihin, mutta parannusta tapahtuu edelleen.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten kuolleisuus laski 50 prosenttia vuosien 2005 ja 2020 välillä.
Suomessa kuoli vuosina 2005–2020 yhteensä 3 685 alle 16-vuotiasta. Heistä poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä. Suurin osa kuolleista oli alle 1-vuotiaita.
Alle ja yli 1-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt erosivat toisistaan. Imeväisikäisten kuolemissa korostuivat keskosuus, synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Yli 1-vuotiailla yleisimmät kuolinsyyt liittyivät ulkoisiin tekijöihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja muihin tapaturmiin sekä syöpiin.
Lapsikuolleisuus mittaa terveydenhuollon laatua
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että kliinisen hoidon kehittymisellä, tutkimuksella ja terveyspoliittisilla päätöksillä pystytään edelleenkin vähentämään lasten kuolemia. Lisätietoa tarvitaan silti esimerkiksi kuolleisuuden riskitekijöistä.
– Lasten ja nuorten kuolleisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun ja toimivuuden tärkeänä mittarina, ja on rohkaisevaa nähdä, että myönteistä kehitystä tapahtuu yhä, päätutkijana toiminut Riikka Sallinen Oulun yliopistosta toteaa tiedotteessa.
Maailmanlaajuisesti lapsikuolleisuus on yhä suuri ongelma, vaikka viime vuosikymmeninä onkin tapahtunut merkittävää laskua. Suuri osa lasten ja nuorten kuolemista olisi ehkäistävissä, tutkijat muistuttavat.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja.
