Alkoholin riskikäyttö yhä yleistä, vaikka kulutus on vähentynyt
Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa.
Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa vuodesta 2008, mutta riskikäyttö on yhä yleistä.
Tämä ilmenee raportista, joka pohjautuu vuonna 2023 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi - terveystarkastustutkimuksen yhteydessä kerättyyn Juomatapatutkimukseen.
Alkoholin aiheuttamien pitkäaikaisten terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista, eli 45 0000 suomalaista. Tämä tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Humalahaittojen riskiryhmässä on 23 prosenttia suomalaisista, eli 94 0000 suomalaista. He juovat vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla.
Riskijuominen on hieman vähentynyt edellisestä, vuonna 2016 tehdystä Juomatapatutkimuksesta.
– Vaikka säännöllinen alkoholinkäyttö ja riskikäyttö ovatkin hieman vähentyneet, erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Yhteensä noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä tiedotteessa .
Useimmiten juodaan kotona
Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia. Muuten olutta juodaan runsaasti: jopa 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli viime vuonna olutta.
Kolme neljäsosaa alkoholinkäyttökerroista tapahtui kotiympäristössä. Alkoholin käyttö on voimakkaasti keskittynyt viikonloppuihin ja yön tunteihin.
Lähes joka kolmas tutkimuksen vastaajista kertoi läheisensä ongelmista alkoholinkäytön kanssa. Tämä vastaa noin 1,35 miljoonaa suomalaista. Naiset kokivat läheisen alkoholiongelmia miehiä yleisemmin. Miehet taas kokivat enemmän omasta alkoholinkäytöstään johtuvia haittoja.
