Alkoholikuolemat lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen
Vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia.
Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta raportista, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta arvioitu alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.
Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilain uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen ja nuorten alkoholinkäyttöön. Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaikkiaan noin 1700 ihmistä. Myös maksasairauksien määrä lisääntyi.
– Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelätiedotteessa.
Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.
Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni.
Alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi
Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka nuorten raitistumiskehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.
Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi.
– Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo tiedotteessa.
THL näkee, että mittava Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi lisätä alkoholin haittavaikutuksia.
– Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiedotteessa.
