Alijäämää riittää, ja ne pitäisi kattaa lähivuosina
Palkkaratkaisut ja inflaatio pakottavat hyvinvointialueet tiukkoihin toimiin.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden viime vuoden alijäämän arvioidaan nousevan yli 1,3 miljardiin euroon. Myös vuosi 2024 on vahvasti alijäämäinen: talousarvioiden mukaan kaikkien alueiden yhteinen alijäämä olisi noin 900 miljoonaa euroa.
Vuosilta 2025 ja 2026 odotetaan jo parempia lukuja, mutta voiko hyvinvointialueiden positiivisiin suunnitelmiin luottaa?
– Kirittävää on. Alueet ovat ottaneet asian suunnitelmissaan vakavasti ja pyrkivät siihen. Se, että ne saavat kustannustason nousun pysähtymään, vaatii toimenpiteitä, koska kulut nousevat joka tapauksessa palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen, sanoo valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki .
Vuosina 2023–2024 menot kasvaisivat noin 1,1 prosenttia, vuosina 2025–2026 noin 1,2–1,5 prosenttia.
– Rahoitus vähän kasvaa, mutta alueet ovat pyrkineet siihen, etteivät menot hirveästi kasvaisi. Onko tämä realistista, riippuu paljon muutosohjelmista ja niiden vaikutuksista, Matinheikki sanoo.
Vuodesta 2025 menojen tulisi kasvaa rahoitusta hitaammin.
Ministeriössä tullaan arvioimaan toimenpiteitä ja sitä, kuinka uskottavia ne ovat.
Vuoden 2025 rahoitukseen sisältyy ensimmäistä kertaa niin sanottu jälkikäteistarkistus, joka lasketaan vuoden 2023 toteutuneiden kustannusten perusteella.
– Jälkikäteistarkistus tulee tasaamaan alueiden tilannetta, ei kuitenkaan yksi yhteen, vaan koko maan tilanteen mukaisesti kerrottuna alueen tarvevakioinnilla ja muilla rahoituksen kertoimilla.
Hus-yhtymän alijäämä jaetaan alueiden kesken
Viime vuoden alijäämän määrä tarkentuu keväällä, kun tilinpäätökset on vahvistettu.
Matinheikin mukaan viime vuoden luku on epävarma myös siksi, koska on epävarmaa, ovatko alueet noudattaneet tilipäätösarvioissaan tuoretta ohjetta siitä, miten Hus-yhtymän alijäämää tulee käsitellä kirjanpidollisesti.
– Hus-yhtymän alijäämä pitäisi kirjata Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin alijäämän sisään pakollisena varauksena, mutta emme vielä tarkkaan tiedä, ovatko alueet jo tehneet sen.
Keski-Pohjanmaasta ei oikein tiedä
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on ainoa, jonka tämän vuoden talousarvio on ylijäämäinen, kuten Lääkärilehti vastikään kertoi.
Matinheikki ei ota kantaa alueen talousarvion uskottavuuteen. Myös ministeriölle tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä, että Keski-Pohjanmaan viime vuoden tilinpäätösarvio onkin 22 miljoonaa alijäämäinen, kun alue oli tilinpäätösennusteessaan raportoinut nollatuloksesta.
– Luku kuulostaa vähältä koko maan alijäämään suhteutettuna, mutta on kuitenkin asukasta kohden todella paljon, 334 euroa, Matinheikki toteaa.
Hyvinvointialueista korkein alijäämä asukasta kohden oli viime vuonna Lapissa, 490 euroa. Helsingin luku on tämänhetkisten tietojen mukaan 24 euroa.
Molemmat luvut ovat alustavia arvioita ja perustuvat alueiden omiin dokumentteihin, eivät virallisiin tilinpäätösarvioihin. Helsingin osalta Matinheikki otaksuu, että luku heikkenee, kun tilinpäätöksessä otetaan huomioon Hus-yhtymän alijäämä. Sen jälkeen asukaskohtainen alijäämä olisi Helsingissä 88 euron luokkaa. Koko maan tasolla alijäämä on tällä hetkellä 266 euroa asukasta kohden.
Lopulliset alijäämät tarkentuvat tilinpäätöksistä, joiden raportoinnin takaraja on huhtikuun puolivälissä.
