Erikoistumispaikkojen viime haussa jäi lastenpsykiatrian paikoista täyttämättä 75 prosenttia, nuorisopsykiatrian paikoista 59 prosenttia ja aikuispsykiatrialta puolet. Ilman hakijaa jäi 61 paikkaa (1).

Julkisen sektorin pahenevaan psykiatripulaan on etsitty syitä muun muassa työn kuormittavuudesta ja runsaasta lausuntojen kirjoittamisesta (2). Jenna Heikkinen, Sami Räsänen ja Helinä Hakko ovat syventyneet ilmiön juurille. Tämän numeron (3–4/2024) sivulla 119 julkaistaan tiivistelmä heidän tutkimuksestaan, joka selvitti Oulussa lääketiedettä opiskelevien asenteita psykiatriaa kohtaan (3).

Kyselytutkimukseen vastanneista 3 prosenttia aikoi erikoistua psykiatriaan mutta opiskelujen loppuvaiheessa olevista sentään vähän useampi, 6 prosenttia. Määrät eivät alkuunkaan riitä korvaamaan kaikkien psykiatristen alojen eläköityviä erikoislääkäreitä.

Myös opiskelijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia tiedusteltiin (vastausvaihtoehdot: täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä, täysin eri mieltä): ”Koen olevani luonnontieteellisesti/matemaattisesti orientoitunut”, ”Koen olevani humanistisesti orientoitunut”.

Luonnontieteellisesti tai matemaattisesti orientoituneiksi koki itsensä 92 prosenttia ja humanistisesti orientoituneiksi 59 prosenttia. Kummankin kokeminen oli siis mahdollista. Tutkijoiden mukaan tulokset kuvaavat luonnontieteiden korostunutta merkitystä lääketieteessä, sen koulutuksessa ja opiskelijavalinnoissa.

Vielä 1980-luvulla psykologia oli tasaveroinen fysiikan, kemian ja biologian rinnalla; nelipäiväisten pääsykokeiden huonoiten mennyt osuus jätettiin lopullisessa pistelaskussa huomiotta.

1990-luvulla lukion biologian oppikirjat korvattiin yhdellä ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa käsittelevällä teoksella. Psykologian osuus korvattiin lääketieteen opiskelijavalintaa varten kehitetyllä aineistokokeella (4).

Vuosina 2001–2011 päntättiin Galenos-pääsykoekirjaa. Psyyke vilahtaa 568-sivuisessa kirjassa muutaman kerran.

Vuodesta 2012 lähtien valintakoe on perustunut lukion biologian, kemian ja fysiikan oppimääriin. Tällä vuosikymmenellä puolet opiskelijoista on valittu ylioppilastodistuksella, paitsi koronavuonna 2020 näin valittiin 75 prosenttia, kertoi lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia.

Eniten pisteitä saa pitkän matematiikan laudaturista, seuraavaksi eniten kemiasta, äidinkielestä ja biologiasta. Kaiken kaikkiaan kahdeksan aineen arvosanat on pisteytetty psykologiaa korkeammalle (5), siis tärkeämmiksi lääketieteelliseen pyrittäessä. Ja jos yksin pääsykokeita katsotaan, ammatinvalintaansa suunnitteleville lukiolaisille on yli 30 vuoden ajan viestitetty, että psyykellä ei ole merkitystä lääketieteessä.

Oulussa opiskelevien asenteista välittyy kuitenkin hieman positiivisempi kuva: 80–90:tä prosenttia kiinnostavat psykologiset tekijät. Eniten kiinnostuneita on alkuvaiheen opiskelijoiden keskuudessa ja vähiten kliinisten opintojensa alussa olevien joukossa.

Erikoislääkärikoulutuksen kehitystyötä vetänyt koulutuspäällikkö Johanna Rellman arvelee, että psykiatriset alat hyötyisivät, jos matemaattinen lahjakkuus painottuisi nykyistä vähemmän ja lääketieteellisiin valittaisiin taustoiltaan monipuolisia ihmisiä (2). Samansuuntaista esittää sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärikoulutuksen toimenpideohjelmakin (6).

Psykiatristen alojen erikoislääkäripulan ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja. Opiskelijavalinnan muokkaaminen voisi olla yksi niistä.