Julkaisemme tässä numerossamme tiivistelmän alkuperäistutkimuksesta, joka koskettaa noin 15:tä prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista. Koko raportti löytyy verkkosivuiltamme (1).

Aiheena on tyypin 2 diabetes.

Tutkijat kysyivät, miten hoitosuunnitelmat ovat käytössä, ja saivat vastauksen yli tuhannelta potilaalta. Suunnitelmien toteutumista ei ole Suomessa aiemmin tutkittu.

Paljastui, ettei hoito toteudu parhaalla tavalla. Lähes puolet ilmoitti, ettei suunnitelmaa edes ole. Vain joka kolmas tunnisti saaneensa sen kirjallisena. 17 prosenttia ei kokenut osallistuneensa hoitonsa suunnitteluun lainkaan, ja 13 prosenttia oli siitä epävarma.

Tulos on karu, sillä hoitosuunnitelma on olennainen osa diabeteksen hoitoa.

Suunnitelma yksilöllistää hoidon. Dokumenttiin listataan jokaiselle potilaalle omat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (2).

Kirjaukset voivat liittyä painoon, sokerihemoglobiiniin, verenpaineeseen ja LDL-kolesteroliin. Elintavoista mukaan kuuluvat syöminen, liikunta, unirytmi ja alkoholi sekä tupakka. Tärkeää on myös verensokerin mittausten määrä.

Suunnitelma joustaa elämänvaiheiden mukaan. Se turvaa diabeetikon oikeuden ilmaisiin tarvikkeisiin, ja sitä päivitetään jatkuvasti. 

Suunnitelma toimii vain, jos lääkäri käy sen läpi potilaansa kanssa yksityiskohtaisesti ja antaa sen kirjallisena.

Tutkimuksen mukaan potilaat, joilla oli kirjallinen dokumentti paperilla tai diginä, hallitsivat hyvin hoitonsa.

He vastasivat muita useammin Täysin samaa mieltä väitteeseen Hoidon tavoitteet ovat minulle selvät. Tulos oli havaittavissa kaikissa tavoitekategorioissa (verenglukoosi, paino, verenpaine, kolesteroli). He vastasivat useammin myös Täysin samaa mieltä väitteeseen Ymmärrän miten diabetekseni vaikuttaa terveyteeni pitkällä aikavälillä.

Kun tavoitteet ovat selvät, sokeriarvot paranevat ja lisäsairaudet vähenevät.

Valtaosa diabeteksen kustannuksista syntyy juuri lisäsairauksista. Ilman niitä kustannukset ovat 1 300 euroa potilasta kohden vuodessa. Mutta jos mukana on lisäsairauksia, summa on 5 700 euroa vuodessa (4). Vastaajien yleisimmät taustasairaudet olivat kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

Säästöpotentiaali on valtava. Tyypin 2 diabetesta sairastavia on Suomessa yli 400 000 ja määrä kasvaa (3).

Tutkimus antaa selkeän päätelmän: hoitoa tulisi kohdentaa nykyistä enemmän yksilöllisesti, jotta se olisi kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti järkevämpää.

Väline tähän on hoitosuunnitelma. Se pitää saada täyskäyttöön.

Erityisen tärkeää tähän on nyt pureutua hyvinvointialueilla. Tutkimus paljasti, että suunnitelmat ja potilaiden osallistaminen ovat yleisimpiä pienillä paikkakunnilla.

Kun alueet kokoavat paikkakuntia yhteen laariin, vaarana on, että pienten kuntien hyvät käytännöt jäävät jalkoihin. Tarvitaan kuntien ammattilaisten yhteistyötä, jotta alueet osaavat valita vaikuttavimmat käytännöt.

Niillä saavutetaan rahaa tärkeämpi tavoite: potilaiden hyvinvointi.