Sairaalan pitää olla turvallinen

Juuri nyt näyttää hyvältä. Koronaan kuoli maaliskuussa pääsyynä vain 11 kansalaista (1). Kun mukaan lasketaan virus myötävaikuttajana, kuolemia oli 25.

Puoli vuotta sitten oli toisin.

Marraskuu 2023 oli Suomen epidemian vaikein, kuten Lotta-Maria Oksanen ja Matti Heino tämän numeromme Näkökulma-kirjoituksessaan muistuttavat. Koronalle kirjattiin silloin 552 suoraa kuolemaa, ja yhteensä virus oli mukana liki tuhannessa kuolemassa.

Marras-joulukuussa suomalaisia kuoli koronaan yhtä paljon kuin epidemian kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä.

Aikana, jona koronarokotteet ovat olleet keskuudessamme vuosia ja virukselta osataan suojautua.

Huolestuttavan suuri osa vakavista tartunnoista näyttää jäljittyvän sairaaloihin. Kyse ei siis ole yksin kansan elämisestä vailla huolen häivää. Terveydenhuolto on päästänyt riskin unohtumaan.

Kun tiedämme tartuntojen kausivaihtelun, syystalven toistuminen on tärkeä välttää.

Tauti kiertää yhä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronalla oli huhtikuussa kolme kipupistettä (2): Venäjän lisäksi Uusi-Seelanti ja Australia, jotka elävät vuodenaikoja käänteisesti Suomeen.

Syksyn 2024 rokotusaikataulut Suomessa selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan toukokuun aikana (3).

Syksyllä 2023 laitos suositteli tehosteannoksia kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille. Suositus koski myös 12 vuotta täyttäneitä, jos immuunipuutos oli voimakas. Maaliskuun puoliväliin mennessä tehosteen oli saanut noin joka viides suomalainen.

Ikääntyneillä sairaalajaksot ja kuolemat vähenivät THL:n mukaan kohtuullisen hyvin.

Kierroksen aloitus kuitenkin myöhästyi, koska THL suositteli antamaan tehosteet yhdessä influenssarokotteiden kanssa.

Nyt THL ilmoittaa, että hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua antamaan tehosteita varhain syksyllä ennen influenssarokotuksia.

Alueet toivottavasti niin toimivat.

Oksanen ja Heino painottavat rokotusten lisäksi terveydenhuollon ja työntekijöiden vastuuta. Olennaista on suojautua ilmavälitteisiltä tartunnoilta. Maskien käyttö vähentää heidän mukaansa hengitystieinfektioita 44–60 prosenttia.

Suojaimista pitäisi tehdä terveydenhuollossa rutiinia ja torjuntaohjeet olisi uusittava, viesti kuuluu. Sairaaloiden tulisi myös mitoittaa ilmanvaihto ja -puhdistus torjumaan infektioita – siis myös influenssaa, johon siihenkin kuolee satoja suomalaisia vuodessa. Korona on kaksikosta tarttuvampi (3).

Suojautuminen toimisi signaalina suurelle yleisölle: otamme turvallisuutenne vakavasti, ottakaa tekin.

Potilaiden on voitava luottaa siihen, ettei saapuminen sairaalaan aiheuta lisää sairauksia. Suojautumisessa näyttää silti olevan parannettavaa.

Muutos vie aikaa. Valmistautuminen syksyyn on aloitettava heti. Suojautumisen olisi hyvä olla arkipäivää leikkaussalien ulkopuolellakin.