Hyvinvointialueiden talousongelmiin on keino, joka ei heikennä palveluja vaan lisää vaikuttavuutta: potilasturvallisuuden parantaminen.

Virheiden ja haittojen korjaamiseen kuluu Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan yli miljardi euroa vuodessa (1,2). Emme kuitenkaan tiedä todellista kustannusta, koska tieto haittavaikutuksista, vahingoista ja niiden korjaamisen kuluista puuttuu.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on nyt tarttunut haasteeseen ja selvittää tilannekuvaa.

Tilannekuva muodostuu vain dokumentoidusta tiedosta. Haitat pitää kirjata potilasasiakirjoihin ja laatia asiaankuuluvat ilmoitukset.

Kansallisesti, johdon tietopöydille ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa haittatapahtumista, lääkkeiden haittavaikutuksista ja hoitoon liittyvistä infektioista. Samoin kirurgisista komplikaatioista ja laitteiden vaaratilanteista.

Mitä vakavampi seuraus, sitä nopeampi reagointi on tarpeen.

Lähes kaikilla hyvinvointialueilla on jo kuuman linjan indikattorit aina vältettävissä olevien vakavien tilanteiden raportointiin (3). Niistä ilmoittaminen kuuluu myös lääkäreille.

Tieto käyttöön

Kun tieto on saatu järjestelmiin, se ansaitsee tulla tarkastelluksi ylimmän johdon tietopöydillä, tulosalueilla ja päivittäisessä johtamisessa. Joka toinen virhe ja haitta olisi vältettävissä. Samalla laatu paranisi ja inhimillinen kärsimys vähenisi. 

Lue lisää: Synnytysten turvallisuus paranee potilasvahingoista oppimalla

Myös aluepäättäjien kannattaisi seurata laatua ja turvallisuutta talouden sekä toiminnan tunnuslukujen rinnalla.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta saa jo avuksi tilannekuvaa osoittavia indikaattoreita. Niillä voi seurata turvallisuuden kehitystä, ennakoida riskejä ja arvioida talouden sekä toiminnan muutosten vaikutuksia (4). Säästö- ja sopeutustoimien vaikutuksia voi seurata ja reagoida, jos haitat lisääntyvät.

Osaamista päivitettävä

Alueiden ja koulutusorganisaatioiden kannattaisi myös lisätä yhteistyötä tietojen ja taitojen päivittämiseksi.

Uudet työmuodot, kuten digitaaliset palvelut, saattavat altistaa potilaita ennakoimattomille riskeille. Jokaisen työntekijän on hallittava uudet teknologiat ja tuntea niiden rajoitteet.

Jatkuvassa muutoksessa tarvitaan kaikkien ammattiryhmien turvallisuusosaamisen kehittymistä läpi työuran.

Potilaat ja läheiset kannattaa ottaa mukaan. Heidän palautteensa on arvokasta, kun halutaan parantaa laatua ja lisätä luottamusta.

Lue lisää: ”Yhdenkään potilaan ei tule kuolla tällaisessa tutkimuksessa”