Pandoran lipas on auki

Hyviä uutisia! Suomalaiseen kansantautiin on keksitty lääke. Ja mikä ihmeellistä, lääke parantaa muitakin kansantauteja.

Lihavuuslääkkeiden edut ovat niin ilmeisiä, että Suomen luulisi valmistautuvan niiden laajaan käyttöön. Mutta ei. Päinvastoin.

Kelan Pia Pajunen ja Janne Leinonen varoittavat sivuilla 428–429, että ilman ennakointia lihavuuslääkkeet saattavat romuttaa lääkekorvausjärjestelmän. Kulut voivat nousta miljardeihin euroihin vuodessa.

Summa järisyttää. Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksia 1,8 miljardia euroa (1). Korvausten perusteena olivat 2,4 miljardin euron kustannukset.

Tulossa olevat lääkkeet lupaavat Suomen yli miljoonalle lihavalle jopa kolmanneksen painonpudotusta. Myynnissä olevalla semaglutidilla paino on laskenut noin 15 prosenttia (2).

Semaglutidin on havaittu myös vähentävän sydäntapahtumia ylipainoisilla ei-diabeetikoilla ja munuaisvaurioita diabeetikoilla (3,4).

THL:n mukaan jo 5–10 prosentin painonpudotus todennäköisesti parantaa terveydentilaa (5). Voimakkaampi laihtuminen voi siirtää yhden kansantaudin – tyypin 2 diabeteksen – remissioon (6). Kerromme tässä numerossamme sivuilla 445–448, että lihavuus on usein syynä lasten ja nuorten tyypin 2 diabetekseen.

Yhteiskunnan on päätettävä suhtautumisensa pian.

Paljonko lääkkeistä ollaan valmiita maksamaan? Kenelle niitä tarjotaan?

Korvausten ulkopuolelle jättäminen ei ole oikotie. Lääkkeitä ostettaisiin joka tapauksessa omalla rahalla. Laihtumaan pääsisivät silloin vain rikkaimmat sekä köyhimmät toimeentulotuen kautta. Tanskassa oman rahan potilaat ovat kuormittaneet perusterveydenhuoltoa reseptipyynnöillään.

Lisäksi Pandoran lipas on Suomessa jo auki. Kahdella tehottomammalla lihavuuslääkkeellä on osittainen korvattavuus. Vaikea sitä olisi paremmilta evätä.

Halpenemisen varaan on turha laskea. Tanskalaisen Novo Nordiskin patentti semaglutidille on voimassa vuosia. Tulevilla lääkkeillä tietysti pidempään.

Yhtiö kertoo, että korvaushakemus semaglutidille lihavuuden hoidossa on todennäköisesti Lääkkeiden hintalautakuntaan Hilaan tulossa. Tarkempaa määrittelyä ei irtoa.

Mutta kun hakemus tulee, päätös on kimurantti. Semaglutidille myönnettyjä korvattavuuksia on jo purettu maailmalla kustannusten riistäydyttyä.

Pajusen ja Leinosen näkemys on siksi looginen. Lihavuuslääkkeet eivät saa tyrehdyttää keskustelua elintavoista.

Suomi tarvitsee uusia rakenteita, joilla lihavuutta ehkäistään koordinoidusti ennen kuin lääkekustannukset karkaavat. Elintapamuutokset, terveellisten vaihtoehtojen tuuppaaminen, sokeri- ja rasvaverot, mielikuvamarkkinoinnin rajoitukset. Keinoja löytyy, kunhan niihin tartutaan.

Aikaa voi olla yllättävän vähän. Semaglutidin käyttöä on Suomessa rajoittanut pistettävän version olematon saatavuus.

Se voi vain muuttua. Jos käy kuten Tanskassa, ostajia on liikkeellä kymmeniä ja kymmeniä tuhansia.